Vasemmistoliitto http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132739/all Mon, 20 May 2019 11:48:36 +0300 fi Vasemmistoliitto vaatii: älkää myykö valtion omaisuutta kuten me myimme! http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Vasemmistoliitto pani Säätytalolla kovan kovaa vastaan. Puolue haluaa estää, ettei kukaan enää myy valtion omaisuutta niin paljon kuin se itse Lipposen sateenkaarihallituksen ja Kataisen-Stubbin sixpackhallituksen apupuolueena. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html</a> <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme#comments Hallitusneuvottelut 2019 Li Andersson Politiikka Vasemmistoliitto Mon, 20 May 2019 08:48:36 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Vasemmistoliitto: älkää myykö valtion omaisuutta kuten me myimme! http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276223-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Vasemmistoliitto pani Säätytalolla kovan kovaa vastaan. Puolue haluaa estää, ettei kukaan enää myy valtion omaisuutta niin paljon kuin se itse Lipposen sateenkaarihallituksen ja Kataisen-Stubbin sixpackhallituksen apupuolueena.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276223-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme#comments Hallitusneuvottelut 2019 Li Andersson Politiikka Vasemmistoliitto Mon, 20 May 2019 08:48:33 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276223-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Vasemmisto utopia: Loputon talouskasvu loputtomalla velalla? http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276222-vasemmisto-utopia-loputon-talouskasvu-loputtomalla-velalla <p>Ihmettelen tätä vasemmistojohtajien talousosaamista: Oli sitten taantuma tai noususuhdanne, niin velkaa halutaan lisää erilaisten &quot;investointien&quot; rahoittamiseksi. Ylijäämäinen kansantalous tai velkojen maksaminen ei tunnu olevan koskaan agendalla.</p><p>Samalla, kun vasemmisto hakkaa rakentamaansa olkiukkoa loputtomasta talouskasvusta haaveilevista markkinaliberaaleista, se itse haluaa ottaa kiihtyvällä tahdilla velkaa, jotta talouskuplaan voitaisiin puhaltaa loputtomasti ilmaa.</p><p>Viime hallituskaudella &quot;asiantuntijoiden kuulemista&quot; vaatineet ja &quot;kaikenmaailman dosenttien&quot; kritisoimista kauhistelleet vasemmistojohtajat kertovat nyt, kuinka Valtiovarainministeriön virkamiesten luvut eivät olekaan faktoja, vaan muka jotain &quot;saatanallisia säkeitä&quot;. Samalla kun VM kertoo miljardien taloudellisesti kestävyysvajeesta, marisee toiset kuinka muka &quot;...mihinkään ei ikinä riitä rahaa&quot;.</p><p>Tiedoksi talouden huippusuhdanteessa lisää syömävelkaa hamuaville sosialisteille, että se on aikuisten tehtävä kertoa lapsille, mihin kaikkeen perheen rahat riittävät. Kun rahaa ei ole loputtomasti, niin joka kauppareissulla ei saa uutta lelua tai karkkipussia, vaikka kuinka haluaisi.</p><p>Anderssonille myös tiedoksi, että elinkeinoelämän investointihalukkuuteen vaikuttaa hallitusneuvotteluista tihkuneet tiedot SAK:lle annetusta mandaatista kirjoittaa osa hallitusohjelmasta sekä vaaliohjelmiin kirjatuista miljardien eurojen veronkorotuksista. Elinkeinoelämä reagoi investointiympäristön heikkenemiseen, ei suinkaan vain pääministerin puoluetaustaan.</p><p>Investointiympäristön rakentaminen suotuisaksi pitäisi olla hallituksen prioriteettilistan kärjessä. Suomessa on paljon korjausvelkaa ja investointivelkaa samalla, kun investointihalukkuus Suomeen laskee. Tämä on resepti, jolla Suomen talous näivettyy ja silloin ne vasemmiston haaveilemat hyvinvointipalvelut joudutaan ajamaan alas. Ja laskun maksavat tietysti juuri ne nuoret sukupolvet, joista vaalipuheissa muka oltiin huolissaan.</p><p>Nyt on aika lopettaa haaveilu menonlisäyksistä, leikata julkisen sektorin kuluja sekä vapauttaa työmarkkinoita kovalla kädellä. #terestroika</p><p>Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006109897.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006109897.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006109897.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmettelen tätä vasemmistojohtajien talousosaamista: Oli sitten taantuma tai noususuhdanne, niin velkaa halutaan lisää erilaisten "investointien" rahoittamiseksi. Ylijäämäinen kansantalous tai velkojen maksaminen ei tunnu olevan koskaan agendalla.

Samalla, kun vasemmisto hakkaa rakentamaansa olkiukkoa loputtomasta talouskasvusta haaveilevista markkinaliberaaleista, se itse haluaa ottaa kiihtyvällä tahdilla velkaa, jotta talouskuplaan voitaisiin puhaltaa loputtomasti ilmaa.

Viime hallituskaudella "asiantuntijoiden kuulemista" vaatineet ja "kaikenmaailman dosenttien" kritisoimista kauhistelleet vasemmistojohtajat kertovat nyt, kuinka Valtiovarainministeriön virkamiesten luvut eivät olekaan faktoja, vaan muka jotain "saatanallisia säkeitä". Samalla kun VM kertoo miljardien taloudellisesti kestävyysvajeesta, marisee toiset kuinka muka "...mihinkään ei ikinä riitä rahaa".

Tiedoksi talouden huippusuhdanteessa lisää syömävelkaa hamuaville sosialisteille, että se on aikuisten tehtävä kertoa lapsille, mihin kaikkeen perheen rahat riittävät. Kun rahaa ei ole loputtomasti, niin joka kauppareissulla ei saa uutta lelua tai karkkipussia, vaikka kuinka haluaisi.

Anderssonille myös tiedoksi, että elinkeinoelämän investointihalukkuuteen vaikuttaa hallitusneuvotteluista tihkuneet tiedot SAK:lle annetusta mandaatista kirjoittaa osa hallitusohjelmasta sekä vaaliohjelmiin kirjatuista miljardien eurojen veronkorotuksista. Elinkeinoelämä reagoi investointiympäristön heikkenemiseen, ei suinkaan vain pääministerin puoluetaustaan.

Investointiympäristön rakentaminen suotuisaksi pitäisi olla hallituksen prioriteettilistan kärjessä. Suomessa on paljon korjausvelkaa ja investointivelkaa samalla, kun investointihalukkuus Suomeen laskee. Tämä on resepti, jolla Suomen talous näivettyy ja silloin ne vasemmiston haaveilemat hyvinvointipalvelut joudutaan ajamaan alas. Ja laskun maksavat tietysti juuri ne nuoret sukupolvet, joista vaalipuheissa muka oltiin huolissaan.

Nyt on aika lopettaa haaveilu menonlisäyksistä, leikata julkisen sektorin kuluja sekä vapauttaa työmarkkinoita kovalla kädellä. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006109897.html

]]>
6 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276222-vasemmisto-utopia-loputon-talouskasvu-loputtomalla-velalla#comments Li Andersson Sosialismi Talouspolitiikka Valtiovarainministeriö Vasemmistoliitto Mon, 20 May 2019 08:01:24 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276222-vasemmisto-utopia-loputon-talouskasvu-loputtomalla-velalla
Onko kysymyksessä tietoinen provokaatio? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276057-onko-kysymyksessa-tietoinen-provokaatio <p>Säätytalolla on käynnissä Antti Rinteen johtamat hallitusneuvottelut kansanrintamahallituksen muodostamiseksi Suomeen. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat nimittäneet sen eri työryhmiin omia aktiivejaan hallitusohjelmasta neuvottelemaan.</p><p>Esille on noussut vasemmistoliiton neuvottelija Dan Koivulaakso, jolla on takanaan historia antifan edustajana osallistumisesta anarkistisiin ja väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Lisäksi hän on kirjoittanut kymmenisen vuotta sitten väkivaltaa ihannoivia ja siihen kehottavia kirjoituksia. Li Andersson vastasi toimittajille kysyttäessä Dan Koivulaakson nimittämisestä, että hän on pyytänyt anteeksi kirjoituksiaan ja kertonut, etteivät ne vastaa hänen nykyisiä ajatuksiaan. Ja tämä riittää vasemmistoliitolle.</p><p>Kuitenkin tiedetään, että vielä vuonna 2013 &quot;kiekkovieras&quot; -mielenosoituksen aikaan Dan Koivulahti oli sitä puuhaamassa. A-talk vihapuheillassa vuonna 2015 Li Andersson sanoi, että vasemmistolainen väkivalta on &quot;erityyppistä&quot;. Se ei kohdistu yksittäisiin väestöryhmiin vaan&nbsp; valtio- ja yhteiskuntakoneistoon. Se kohdistui kuitenkin myös yksittäisten yrittäjien omaisuuteen ja mm. poliisihevosiin.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/cqnB4Q0hOWs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/cqnB4Q0hOWs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object>.be&amp;t=1m24s</p><p>Dan Koivulaakso osallistui myös massamielenosoituksiin vielä vuonna 2017 Hampurissa G20 kokouksen aikaan. Se mielenosoitushan riistäytyi väkivaltaiseksi ja omaisuutta tuhottiin satojen miljoonien arvosta. Lisäksi satoja poliiseja loukkantui. Tästä kertoi vasemmistonuorten silloinen varapuheenjohtaja Henrik Jaakkola todeten, etteivät suomalaiset ollet paikoissa, joissa &quot;poliisi käytti väkivaltaa&quot;. Mielenkiintoinen toteamus.</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005285070.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005285070.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005285070.html</a></p><p>Siis herää kysymys, onko kysymyksessä Li Anderssonin tietoinen provokaatio, kun hän nimittää Dan Koivulaakson neuvottelijaksi &quot;turvallinen oikeusvaltio&quot; työryhmän alaryhmän &quot;oikeusvaltion kehittäminen&quot; puheenjohtajaksi?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Säätytalolla on käynnissä Antti Rinteen johtamat hallitusneuvottelut kansanrintamahallituksen muodostamiseksi Suomeen. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat nimittäneet sen eri työryhmiin omia aktiivejaan hallitusohjelmasta neuvottelemaan.

Esille on noussut vasemmistoliiton neuvottelija Dan Koivulaakso, jolla on takanaan historia antifan edustajana osallistumisesta anarkistisiin ja väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Lisäksi hän on kirjoittanut kymmenisen vuotta sitten väkivaltaa ihannoivia ja siihen kehottavia kirjoituksia. Li Andersson vastasi toimittajille kysyttäessä Dan Koivulaakson nimittämisestä, että hän on pyytänyt anteeksi kirjoituksiaan ja kertonut, etteivät ne vastaa hänen nykyisiä ajatuksiaan. Ja tämä riittää vasemmistoliitolle.

Kuitenkin tiedetään, että vielä vuonna 2013 "kiekkovieras" -mielenosoituksen aikaan Dan Koivulahti oli sitä puuhaamassa. A-talk vihapuheillassa vuonna 2015 Li Andersson sanoi, että vasemmistolainen väkivalta on "erityyppistä". Se ei kohdistu yksittäisiin väestöryhmiin vaan  valtio- ja yhteiskuntakoneistoon. Se kohdistui kuitenkin myös yksittäisten yrittäjien omaisuuteen ja mm. poliisihevosiin.

https://www.youtube.com/watch?v=cqnB4Q0hOWs&feature=youtu.be&t=1m24s

Dan Koivulaakso osallistui myös massamielenosoituksiin vielä vuonna 2017 Hampurissa G20 kokouksen aikaan. Se mielenosoitushan riistäytyi väkivaltaiseksi ja omaisuutta tuhottiin satojen miljoonien arvosta. Lisäksi satoja poliiseja loukkantui. Tästä kertoi vasemmistonuorten silloinen varapuheenjohtaja Henrik Jaakkola todeten, etteivät suomalaiset ollet paikoissa, joissa "poliisi käytti väkivaltaa". Mielenkiintoinen toteamus.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005285070.html

Siis herää kysymys, onko kysymyksessä Li Anderssonin tietoinen provokaatio, kun hän nimittää Dan Koivulaakson neuvottelijaksi "turvallinen oikeusvaltio" työryhmän alaryhmän "oikeusvaltion kehittäminen" puheenjohtajaksi?

 

 

 

]]>
107 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276057-onko-kysymyksessa-tietoinen-provokaatio#comments Dan Koivulaakso Hallitusneuvottelut Li Andersson Vasemmistoliitto Thu, 16 May 2019 11:44:41 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276057-onko-kysymyksessa-tietoinen-provokaatio
Eduskuntavaalit takana – hallitusneuvottelut edessä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274575-eduskuntavaalit-takana-hallitusneuvottelut-edessa <p>Suomi on saanut uuden eduskunnan. Uusi eduskunta on entistä punavihreämpi ja sukupuolten edustajien suhteen tasapainoisempi. Niin demarit kuin vihreät ja vasemmistoliittokin ottivat sunnuntaina vaalivoiton. Eduskuntavaaleissa suurimman voiton siis ottivat puolueet, jotka korostavat eriarvoisuuden vähentämistä ja kestävää ilmastopolitiikkaa.</p><p>Toivon, että vaalitulos heijastuu myös hallitusohjelmaneuvotteluihin ja neuvotteluiden kokoonpanoon. Suomi tarvitsee hallituksen, joka vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja antaa sen viestin, että kaikista pidetään huolta. Suomi ei kestä enää uutta porvarihallitusta.</p><p>Periaatteessa tästä eduskunnasta voi muodostaa monenlaisen hallituspohjan. Tavoittelemisen arvoinen pohja voisi olla moderni kansanrintama, eli sd+vas+vihr+kesk+rkp. Punavihreät puolueet eivät pysty muodostamaan keskenään enemmistöhallitusta, joten muitakin puolueita tarvitaan. On selvää, että yhteistyö keskustan kanssa olisi helpompaa kuin kokoomuksen kanssa, mutta lopulta hallitusohjelma ratkaisee hallitukseen osallistumisen.</p><p>Tässä vaiheessa ei ole mielekästä sulkea liikaa ovia erilaisilta hallituspohjilta. Hallitukseen pitää pyrkiä, sillä siellä voi parhaiten edistää poliittisia tavoitteita ja vaikuttaa siihen, että politiikkaa tehdään tavallisten pieni- ja keskituloisten ihmisten ja ympäristön ehdoilla. Kuitenkaan hallitusyhteistyöhän ei voi osallistua hinnalla millä hyvänsä.</p><p>Omituinen piirre näissä vaaleissa oli se, että keskusta maksoi yksin laskun porvarihallituksen teoista. Se ehkä heijastaa sitä, että harjoitettu politiikka oli kokoomuslaista eivätkä keskustan kannattajat kiittäneet. Todennäköisesti vasemmistoyhteistyö maistuisi paremmin keskustan kannattajille. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti tänään jättävänsä tehtävänsä puheenjohtajana vaalituloksen johdosta. Johtajavaihdos voi avata keskustalle paremmat mahdollisuudet hallitukseen osallistumiselle. Omituista on, että mukana leikkaamassa olleet perussuomalaiset kykenivät pesemään kätensä köyhien kurittamiselta ja säilyttivät kannatuksensa. Melkoinen silmänkääntötemppu.</p><p>Jos demarien hallitustunnustelut eivät johda lopputulokseen, voi pahimmassa tapauksessa edessä olla uusi perusporvarihallitus. Uskon ja toivon kuitenkin, että tähän ei päädytä. Edessä on mielenkiintoiset viikot.</p> Suomi on saanut uuden eduskunnan. Uusi eduskunta on entistä punavihreämpi ja sukupuolten edustajien suhteen tasapainoisempi. Niin demarit kuin vihreät ja vasemmistoliittokin ottivat sunnuntaina vaalivoiton. Eduskuntavaaleissa suurimman voiton siis ottivat puolueet, jotka korostavat eriarvoisuuden vähentämistä ja kestävää ilmastopolitiikkaa.

Toivon, että vaalitulos heijastuu myös hallitusohjelmaneuvotteluihin ja neuvotteluiden kokoonpanoon. Suomi tarvitsee hallituksen, joka vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen ja antaa sen viestin, että kaikista pidetään huolta. Suomi ei kestä enää uutta porvarihallitusta.

Periaatteessa tästä eduskunnasta voi muodostaa monenlaisen hallituspohjan. Tavoittelemisen arvoinen pohja voisi olla moderni kansanrintama, eli sd+vas+vihr+kesk+rkp. Punavihreät puolueet eivät pysty muodostamaan keskenään enemmistöhallitusta, joten muitakin puolueita tarvitaan. On selvää, että yhteistyö keskustan kanssa olisi helpompaa kuin kokoomuksen kanssa, mutta lopulta hallitusohjelma ratkaisee hallitukseen osallistumisen.

Tässä vaiheessa ei ole mielekästä sulkea liikaa ovia erilaisilta hallituspohjilta. Hallitukseen pitää pyrkiä, sillä siellä voi parhaiten edistää poliittisia tavoitteita ja vaikuttaa siihen, että politiikkaa tehdään tavallisten pieni- ja keskituloisten ihmisten ja ympäristön ehdoilla. Kuitenkaan hallitusyhteistyöhän ei voi osallistua hinnalla millä hyvänsä.

Omituinen piirre näissä vaaleissa oli se, että keskusta maksoi yksin laskun porvarihallituksen teoista. Se ehkä heijastaa sitä, että harjoitettu politiikka oli kokoomuslaista eivätkä keskustan kannattajat kiittäneet. Todennäköisesti vasemmistoyhteistyö maistuisi paremmin keskustan kannattajille. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti tänään jättävänsä tehtävänsä puheenjohtajana vaalituloksen johdosta. Johtajavaihdos voi avata keskustalle paremmat mahdollisuudet hallitukseen osallistumiselle. Omituista on, että mukana leikkaamassa olleet perussuomalaiset kykenivät pesemään kätensä köyhien kurittamiselta ja säilyttivät kannatuksensa. Melkoinen silmänkääntötemppu.

Jos demarien hallitustunnustelut eivät johda lopputulokseen, voi pahimmassa tapauksessa edessä olla uusi perusporvarihallitus. Uskon ja toivon kuitenkin, että tähän ei päädytä. Edessä on mielenkiintoiset viikot.

]]>
60 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274575-eduskuntavaalit-takana-hallitusneuvottelut-edessa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit 2019 Hallitusneuvottelut Moderni kansanrintama Vasemmistoliitto Tue, 16 Apr 2019 14:06:18 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274575-eduskuntavaalit-takana-hallitusneuvottelut-edessa
Voitto tuli, vai tuliko? http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274497-voitto-tuli-vai-tuliko <p>Demareiden Rinne yritti eilen villitä joukkojaan &quot;voitto tuli eiks jeh&quot; -huudoillaan mutta lähinnä touhu näytti huonolta Kummeli-vitsiltä. Vasemmistoliiton Andersson ei vienolla kiljunnallaan pystynyt yhtään parempaan.</p><p>Voittiko vasemmisto mitään, ja jos voitti, mitä?</p><p>Vastaus on vähän tyly mutta lähellä oikeaa: Sorry vasurit, ette voittaneet mitään. Pääsitte kokeilemaan, miten leikata ihmisiltä yhä huononevassa taloustilanteessa. Jos paketti pysyy kasassa, neljän vuoden päästä olette suurimpia häviäjiä ja valehtelijoita. Leikkauksia on siis tiedossa, tämän hetken länkytyksestänne huolimatta.</p><p>Niin Rinne kuin Andersson vetosivat voitossa vuoteen 1999. Demareiden äänisaalis armon vuonna oli Wikipedian mukaan reilu 612.000, Vasemmistoliiton 291.000. Äänet toivat demareille 51 paikkaa ja pikkuvasureille 20. Vuonna 2003 vasemmisto oli voimainsa tunnossa ja äänisaalis oli yhteensä jopa 950.000. Onneksi kansalla on järki pikku hiljaa alkanut voittaa vaikka hölmöjähän täällä edelleen ollaan, kuten vasemmistolle ja väyrysläisille annetut äänet osoittavat.&nbsp;</p><p>Eilen, kun äänet oli laskettu, demareiden äänisaalis oli 545.000 ja paikkoja napsahti 40. Pikkuvasureille ääniä tuli 251.000 ja paikkoja 16. Vuodesta 2003 lähtien pääsuunta vasemmistolla on ollut selvä joten huoli pois, ihmiset. Kun vanhusten puolue SDP ja kommunismin raunioille rakennettu Vasemmistoliitto pääsevät hallitukseen hääräämään, he vetävät mukanaan kaikki osallistuneet.&nbsp;</p><p>Ei siten kannata tunkea hallitukseen jos ei ole ehdoton pakko. Annetaan vasureiden näyttää miten törttöillään huolella. Palkintoa odotellessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demareiden Rinne yritti eilen villitä joukkojaan "voitto tuli eiks jeh" -huudoillaan mutta lähinnä touhu näytti huonolta Kummeli-vitsiltä. Vasemmistoliiton Andersson ei vienolla kiljunnallaan pystynyt yhtään parempaan.

Voittiko vasemmisto mitään, ja jos voitti, mitä?

Vastaus on vähän tyly mutta lähellä oikeaa: Sorry vasurit, ette voittaneet mitään. Pääsitte kokeilemaan, miten leikata ihmisiltä yhä huononevassa taloustilanteessa. Jos paketti pysyy kasassa, neljän vuoden päästä olette suurimpia häviäjiä ja valehtelijoita. Leikkauksia on siis tiedossa, tämän hetken länkytyksestänne huolimatta.

Niin Rinne kuin Andersson vetosivat voitossa vuoteen 1999. Demareiden äänisaalis armon vuonna oli Wikipedian mukaan reilu 612.000, Vasemmistoliiton 291.000. Äänet toivat demareille 51 paikkaa ja pikkuvasureille 20. Vuonna 2003 vasemmisto oli voimainsa tunnossa ja äänisaalis oli yhteensä jopa 950.000. Onneksi kansalla on järki pikku hiljaa alkanut voittaa vaikka hölmöjähän täällä edelleen ollaan, kuten vasemmistolle ja väyrysläisille annetut äänet osoittavat. 

Eilen, kun äänet oli laskettu, demareiden äänisaalis oli 545.000 ja paikkoja napsahti 40. Pikkuvasureille ääniä tuli 251.000 ja paikkoja 16. Vuodesta 2003 lähtien pääsuunta vasemmistolla on ollut selvä joten huoli pois, ihmiset. Kun vanhusten puolue SDP ja kommunismin raunioille rakennettu Vasemmistoliitto pääsevät hallitukseen hääräämään, he vetävät mukanaan kaikki osallistuneet. 

Ei siten kannata tunkea hallitukseen jos ei ole ehdoton pakko. Annetaan vasureiden näyttää miten törttöillään huolella. Palkintoa odotellessa. 

 

 

  

 

            

]]>
8 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274497-voitto-tuli-vai-tuliko#comments SDP Vasemmistoliitto Mon, 15 Apr 2019 13:31:40 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274497-voitto-tuli-vai-tuliko
Onnellisesti vasemmalla http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274464-onnellisesti-vasemmalla <p>Eduskuntavaalien tulos on tiedossamme. Edessä lienevät ennätyshankalat hallitusneuvottelut äänien jakaannuttua erittäin tasaisesti puolueiden kesken.&nbsp;&nbsp;<br />Varsin mielenkiintoista on sekin, että käytännössä vain yksi eduskuntaan jäänyt puolue (Keskusta) kärsi vaalitappion, joskin Sinisten katoaminen kokonaan eduskunnasta on oma luku sinänsä.<br /><br />Mutta mikä huomionarvoisinta - Vasemmistoliitto otti ensimmäisen vaalivoiton neljännesvuosisataan eduskuntavaaleissa! Näin puheet puolueen hiipumisesta voidaan jättää omaan arvoonsa. 16-jäseninen eduskuntaryhmäkin on varsin tasapainoinen kokonaisuus, koska mukana on niin punavihreitä vaikuttajia kuin ay-taustaisia ihmisiä myös uusien edustajien joukossa.&nbsp;<br /><br />Erityisen iloinen olen hyvän ystäväni Jussi Saramon valinnasta eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Muistaakseni kuudes kerta todeksi sanoi Jussin osalta. Hänestä tulee aivan varmasti erittäin osaava ja taitava kansanedustaja.<br /><br />Sain itse 427 ääntä ennen tarkastuslaskennan tulosta. Erittäin suuri kiitos jokaiselle äänestäjälleni ja erityisesti kotijoukoille, jotka jaksoivat vaalikampanjaan liittyvän melkoisen rumban. Äänemme Oulun vaalipiirissä keskittyivät entuudestaan tunnetuille ja taitaville ihmisille ja esimerkiksi Sarkkisen Hanna kahmi varsin huikeat yli 11000 ääntä. Äänten keskittyminen on toisaalta haasteellinen asia puolueen kokonaiskuvan kannalta, mutta sinällään ymmärrettävää, koska ihmiset haluavat yleensä ottaen äänestää läpimenijää.&nbsp;<br /><br />Toisaalta oululaisista ehdokkaista sain neljänneksi eniten ääniä, edelläni olivat vain eduskuntakokemusta omaavat Hanna, Risto Kalliorinne ja Anne Huotari. Mutta mikä tärkeintä, saimme vaalipiiristä kolmannen kansanedustajapaikan takaisin! Tästä on joka tapauksessa hyvä jatkaa eteenpäin. Ovatpa nuo eurovaalitkin kuukauden päästä, joiden osalta teen töitä Vasemmistoliiton puolesta. Myös meidän läpimenemättä jääneiden äänille oli Vasemmistoliitolle suuri merkitys, koska ilman niitä emme olisi saaneet tätä vaalivoittoa. Tulos tehdään porukalla ja eilen oli hyvä päivä olla onnellisesti vasemmalla.<br /><br />Ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa olleena kasvatin tunnettavuutta tuleviin mittelöihin ja kuntavaaleissa 2021 olen erittäin tosissani hakemassa paikkaa Oulun kaupunginvaltuustosta. Se on mielestäni hyvin realistinen ja mielenkiintoinen tavoite, jonka saavuttaakseen pitää toki tehdä kovaa työtä saadakseni ihmisten luottamuksen asiaa varten.&nbsp;<br /><br />Tähän työhön olen valmis ja urakka alkaa käytännössä välittömästi. Ei ehkä ihan heti samalla intensiteetillä kuin eduskuntavaalikampanajassa, mutta aion kirjoituksissani ja koko poliittisessa toiminnassani pitää vahvasti ääntä oikeudenmukaisuuden puolesta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalien tulos on tiedossamme. Edessä lienevät ennätyshankalat hallitusneuvottelut äänien jakaannuttua erittäin tasaisesti puolueiden kesken.  
Varsin mielenkiintoista on sekin, että käytännössä vain yksi eduskuntaan jäänyt puolue (Keskusta) kärsi vaalitappion, joskin Sinisten katoaminen kokonaan eduskunnasta on oma luku sinänsä.

Mutta mikä huomionarvoisinta - Vasemmistoliitto otti ensimmäisen vaalivoiton neljännesvuosisataan eduskuntavaaleissa! Näin puheet puolueen hiipumisesta voidaan jättää omaan arvoonsa. 16-jäseninen eduskuntaryhmäkin on varsin tasapainoinen kokonaisuus, koska mukana on niin punavihreitä vaikuttajia kuin ay-taustaisia ihmisiä myös uusien edustajien joukossa. 

Erityisen iloinen olen hyvän ystäväni Jussi Saramon valinnasta eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Muistaakseni kuudes kerta todeksi sanoi Jussin osalta. Hänestä tulee aivan varmasti erittäin osaava ja taitava kansanedustaja.

Sain itse 427 ääntä ennen tarkastuslaskennan tulosta. Erittäin suuri kiitos jokaiselle äänestäjälleni ja erityisesti kotijoukoille, jotka jaksoivat vaalikampanjaan liittyvän melkoisen rumban. Äänemme Oulun vaalipiirissä keskittyivät entuudestaan tunnetuille ja taitaville ihmisille ja esimerkiksi Sarkkisen Hanna kahmi varsin huikeat yli 11000 ääntä. Äänten keskittyminen on toisaalta haasteellinen asia puolueen kokonaiskuvan kannalta, mutta sinällään ymmärrettävää, koska ihmiset haluavat yleensä ottaen äänestää läpimenijää. 

Toisaalta oululaisista ehdokkaista sain neljänneksi eniten ääniä, edelläni olivat vain eduskuntakokemusta omaavat Hanna, Risto Kalliorinne ja Anne Huotari. Mutta mikä tärkeintä, saimme vaalipiiristä kolmannen kansanedustajapaikan takaisin! Tästä on joka tapauksessa hyvä jatkaa eteenpäin. Ovatpa nuo eurovaalitkin kuukauden päästä, joiden osalta teen töitä Vasemmistoliiton puolesta. Myös meidän läpimenemättä jääneiden äänille oli Vasemmistoliitolle suuri merkitys, koska ilman niitä emme olisi saaneet tätä vaalivoittoa. Tulos tehdään porukalla ja eilen oli hyvä päivä olla onnellisesti vasemmalla.

Ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa olleena kasvatin tunnettavuutta tuleviin mittelöihin ja kuntavaaleissa 2021 olen erittäin tosissani hakemassa paikkaa Oulun kaupunginvaltuustosta. Se on mielestäni hyvin realistinen ja mielenkiintoinen tavoite, jonka saavuttaakseen pitää toki tehdä kovaa työtä saadakseni ihmisten luottamuksen asiaa varten. 

Tähän työhön olen valmis ja urakka alkaa käytännössä välittömästi. Ei ehkä ihan heti samalla intensiteetillä kuin eduskuntavaalikampanajassa, mutta aion kirjoituksissani ja koko poliittisessa toiminnassani pitää vahvasti ääntä oikeudenmukaisuuden puolesta. 

]]>
0 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274464-onnellisesti-vasemmalla#comments Eduskuntavaalit Vasemmisto Vasemmistoliitto Mon, 15 Apr 2019 06:49:03 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274464-onnellisesti-vasemmalla
Miksi minä entisenä yrittäjänä äänestän Vasemmistoliittoa ja syrjin Kepua? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274188-miksi-mina-entisena-yrittajana-aanestan-vasemmistoliittoa-ja-syrjin-kepua <p>Sain konkreettisesti kokea, että Keskustapuolue todellisuudessa syrjii yksityisyrittäjiä.&nbsp;Kaikista rankimmin jouduin kokemaan Keskustapuolueen kohtelun yrittäjää kohtaan, koska en ollut puolueen jäsen Keskustan hallitsemassa kunnassa ja maakunnassa. Siksi olen varoittanut yrittäjiä perustamasta ja investoimasta Keskustapuolueen valtaamille alueille.</p> <p>Olin ideoinut, luonut ja perustanut yhdessä yhtiökumppanin ja veljieni kanssa Kainuuseen Sotkamon kuntaan yrityksen. Investoinut 465miljoonaa ja työllistänyt satoja paikkakuntalaisia. 90-luvun pankkikriisissä yrityksemme oikeudettomasti meiltä ryöstettiin ja 700milj.mk:n omaisuutemme muuttui yhdessä päivässä 190milj.mk:si, jolla hintaa pankki siirsi omalle roskapankilleen omaisuutemme.&nbsp;</p> <p>Minä ja veljeni menetimme omaisuutemme ja kotimme.&nbsp;</p> <p>Ainut Kansanedustaja, joka yritti ja myös auttoi minua, oli Vasemmistoliiton kansanedustaja Anne Huotari. Toiset tutut poliitikot ja virkamiehet eivät konkurssin jälkeen enää edes tervehtineet saatikka auttaneet, jos apua pyysin. Kansanedustaja Anne Huotari teki eduskunnassa monta kirjallista kysymystä yrityksemme kaappauksesta, majoitti minut, kun olin asunnoton, auttoi eläkehakemuksen tekemisessä. Oli tukena, soitti ja vastasi entisen yrittäjän puheluihin. Samaan aikaan Sotkamon Keskustapuolueen edustajat pyrkivät vain kampittamaan.</p> <p>Olin koditon ja en saanut vuokrattua asuntoa luottotietojen takia, joten pyysin Sotkamon kuntaa, jonne olin luonut menestyvän yrityksen, työllistänyt satoja työntekijöitä ja yritys toi miljoonien verotulot kuntaan, vuokraamaan nimissään minulle asunnon, jonka vuokran olisin kunnalle maksanut sairauspäivärahastani. Keskusta johtoinen Sotkamon kunta kieltäytyi auttamasta, joten jouduin muuttamaan maasta, maanpakolaiseksi.</p> <p>Maaliskuun alussa, 4.3.2019 sain Valtioneuvoston kansliasta asiapaperit, että Sotkamon Keskustapuolueen kunnanjohtaja, hallituksen- ja valtuuston puheenjohtajat olivat puoltaneet Kauppaneuvoksen arvonimen myöntämistä minun ansioluettelollani henkilölle, jolla ei ole mitään osaa ei arpaa yrityksen perustamiseen, saatikka, että hänellä olisi ollut tietotaitoa tai kykyä luoda minun yrityskonseptini, jota hän on hoitanut ja kopioinut muualle Suomeen ja ulkomaille. Näillä minun ansioilla Presidentti Niinistö palkitsi ansiottoman henkilön Kauppaneuvoksen arvonimellä 2013.&nbsp;</p> <p>Terveiset Mäntyniemeen yrittäjältä ja yrittäjäperheeltä, jonka yrityksen alihintaisen kaupan roskapankista valtiovarainministerinä hyväksyitte ja vielä luovutitte arvonimen ostajalle minun ansioillani.&nbsp;&nbsp;Näinkö Suomea rakennetaan ja yrittäjyyttä arvostetaan?</p> <p>Perustamamme yritys on työllistänyt jo 30-vuoden ajan satoja henkilöitä, tuonut elämisen mahdollisuudet tuhansille ihmisille Kainuussa. Verotuloja luomani yritysidea on tuonut varovaisestikin arvioiden 500mijardia euroa.</p> <p>Tällaiseksi on Suomi ja Suomen maakunnat muuttuneet. Yhden puolueen hallinnoimiksi alueiksi, joissa ei yrittäjyyttä ja yrittäjää&nbsp;&nbsp;arvosteta, jos ei ole Keskustapuoleen jäsen. Toivottavasti nämä vaalit tuovat muutosta ja seuraavat kunnallisvaalit tuovat demokratian maakuntiin.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain konkreettisesti kokea, että Keskustapuolue todellisuudessa syrjii yksityisyrittäjiä. Kaikista rankimmin jouduin kokemaan Keskustapuolueen kohtelun yrittäjää kohtaan, koska en ollut puolueen jäsen Keskustan hallitsemassa kunnassa ja maakunnassa. Siksi olen varoittanut yrittäjiä perustamasta ja investoimasta Keskustapuolueen valtaamille alueille.

Olin ideoinut, luonut ja perustanut yhdessä yhtiökumppanin ja veljieni kanssa Kainuuseen Sotkamon kuntaan yrityksen. Investoinut 465miljoonaa ja työllistänyt satoja paikkakuntalaisia. 90-luvun pankkikriisissä yrityksemme oikeudettomasti meiltä ryöstettiin ja 700milj.mk:n omaisuutemme muuttui yhdessä päivässä 190milj.mk:si, jolla hintaa pankki siirsi omalle roskapankilleen omaisuutemme. 

Minä ja veljeni menetimme omaisuutemme ja kotimme. 

Ainut Kansanedustaja, joka yritti ja myös auttoi minua, oli Vasemmistoliiton kansanedustaja Anne Huotari. Toiset tutut poliitikot ja virkamiehet eivät konkurssin jälkeen enää edes tervehtineet saatikka auttaneet, jos apua pyysin. Kansanedustaja Anne Huotari teki eduskunnassa monta kirjallista kysymystä yrityksemme kaappauksesta, majoitti minut, kun olin asunnoton, auttoi eläkehakemuksen tekemisessä. Oli tukena, soitti ja vastasi entisen yrittäjän puheluihin. Samaan aikaan Sotkamon Keskustapuolueen edustajat pyrkivät vain kampittamaan.

Olin koditon ja en saanut vuokrattua asuntoa luottotietojen takia, joten pyysin Sotkamon kuntaa, jonne olin luonut menestyvän yrityksen, työllistänyt satoja työntekijöitä ja yritys toi miljoonien verotulot kuntaan, vuokraamaan nimissään minulle asunnon, jonka vuokran olisin kunnalle maksanut sairauspäivärahastani. Keskusta johtoinen Sotkamon kunta kieltäytyi auttamasta, joten jouduin muuttamaan maasta, maanpakolaiseksi.

Maaliskuun alussa, 4.3.2019 sain Valtioneuvoston kansliasta asiapaperit, että Sotkamon Keskustapuolueen kunnanjohtaja, hallituksen- ja valtuuston puheenjohtajat olivat puoltaneet Kauppaneuvoksen arvonimen myöntämistä minun ansioluettelollani henkilölle, jolla ei ole mitään osaa ei arpaa yrityksen perustamiseen, saatikka, että hänellä olisi ollut tietotaitoa tai kykyä luoda minun yrityskonseptini, jota hän on hoitanut ja kopioinut muualle Suomeen ja ulkomaille. Näillä minun ansioilla Presidentti Niinistö palkitsi ansiottoman henkilön Kauppaneuvoksen arvonimellä 2013. 

Terveiset Mäntyniemeen yrittäjältä ja yrittäjäperheeltä, jonka yrityksen alihintaisen kaupan roskapankista valtiovarainministerinä hyväksyitte ja vielä luovutitte arvonimen ostajalle minun ansioillani.  Näinkö Suomea rakennetaan ja yrittäjyyttä arvostetaan?

Perustamamme yritys on työllistänyt jo 30-vuoden ajan satoja henkilöitä, tuonut elämisen mahdollisuudet tuhansille ihmisille Kainuussa. Verotuloja luomani yritysidea on tuonut varovaisestikin arvioiden 500mijardia euroa.

Tällaiseksi on Suomi ja Suomen maakunnat muuttuneet. Yhden puolueen hallinnoimiksi alueiksi, joissa ei yrittäjyyttä ja yrittäjää  arvosteta, jos ei ole Keskustapuoleen jäsen. Toivottavasti nämä vaalit tuovat muutosta ja seuraavat kunnallisvaalit tuovat demokratian maakuntiin.

 

]]>
6 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274188-miksi-mina-entisena-yrittajana-aanestan-vasemmistoliittoa-ja-syrjin-kepua#comments 2019 eduskuntavaalit Keskusta Presidentti Niinistö Sotkamon kunta Vasemmistoliitto Fri, 12 Apr 2019 09:45:50 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274188-miksi-mina-entisena-yrittajana-aanestan-vasemmistoliittoa-ja-syrjin-kepua
Alipalkkaus on kriminalisoitava http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273822-alipalkkaus-on-kriminalisoitava <p>Vasta uutisoitu, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10714829">nepalilaisissa ravintoloissa ilmitullut työntekijöiden törkeä hyväksikäyttö</a> sai vielä hetken virassa olevan toimitusministeristön sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) h<a href="http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273148-tyontekijan-riisto-ei-kuulu-suomeen">aluamaan alipalkkauksen kriminalisointia.</a>&nbsp;Ainakin tietyllä tasolla.</p><p>Linjaus tuli syystä, koska ilmenneissä tapauksissa kokeilla on esimerkiksi saatettu teettää 250-300 tuntia töitä kuukaudessa 1800 euron palkkaa vastaan. On erittäin surullista, että tällaista tapahtuu Suomessa. Kyseiset ihmisarvon vastaiset hyväksikäytöt ovat menneet viranomaistarkastusten lävitse. Paperiasiat on kyllä osattu puljuuttaa kuntoon kyseisissä ravintoloissa, joissa työntekijöitä on pidetty pomojen puolelta pelon vallassa.</p><p>Nämä ravintolat eivät ole suinkaan ainoita murheenkryynejä, vaan kyseessä on laaja maan tapa. Esimerkiksi rakennusalalla on ollut aivan tyypillistä maksaa varsinkin ulkomaalaisille duunareille muutaman euron tuntipalkkaa. Tästä ovat kärsineet myös rehdit yrittäjät, koska alipalkkauksella koijarit ovat saaneet myös asiatonta kilpailuetua.</p><p>On hienoa, että Mykkäsen mielestä ongelmaan on puututtava. Kokoomuksessa ollaan kyllä ilmeisesti toistakin mieltä, koska kansanedustaja Juhana Vartiainen ei vaikuta asialle lämpenevän. </p><p>Vasemmistoliitosta alipalkkauksen kriminalisointia on esitetty jo <a href="https://www.satakunnankansa.fi/a/13956640">monta vuotta sitten puolueen eduskuntaryhmän toimesta.</a>&nbsp;Myös SAK ja SDP ovat samalla linjalla kuin Vasemmistoliitto alipalkkauksen kriminalisoinnista. Kuviota on edistänyt jo kevättalvella myös puolueemme Turun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jaakko Lindfors tekemällä asiasta <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4064021-alipalkkaus-kriminalisoitava-jaakko-lindfors-keraa-nimia-kansalaisaloitteeseen">kansalaisaloitteen</a>. Koska ainakin osa oikeistolaisista kuten Kai Mykkänen ovat tämän puolella ainakin jollain tasolla, niin ilmeisesti periaatteellista ongelmaa ajaa lävitse asiaa seuraavassa hallitusohjelmassa riippumatta siitä, ketkä hallituksessa ovat.</p><p>Tilannetta saisi paremmaksi vielä hoitamalla <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4060555-kyosti-suokas-tyolupien-ehdoksi-saadettava-palkanmaksu-valtion-tilin-kautta">Kyösti Suokkaan esityksen mukaisesti ulkomaalaisten duunareiden palkanmaksun valtion tilin kautta</a>, joka yhtä lailla vähentäisi mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Jokaiselle Suomessa työskentelevälle duunarille hänen kotimaastaan tai taustoistaan riippumatta kun kuuluu oikeus työehtosopimusten mukaiseen palkkaukseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasta uutisoitu, nepalilaisissa ravintoloissa ilmitullut työntekijöiden törkeä hyväksikäyttö sai vielä hetken virassa olevan toimitusministeristön sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) haluamaan alipalkkauksen kriminalisointia. Ainakin tietyllä tasolla.

Linjaus tuli syystä, koska ilmenneissä tapauksissa kokeilla on esimerkiksi saatettu teettää 250-300 tuntia töitä kuukaudessa 1800 euron palkkaa vastaan. On erittäin surullista, että tällaista tapahtuu Suomessa. Kyseiset ihmisarvon vastaiset hyväksikäytöt ovat menneet viranomaistarkastusten lävitse. Paperiasiat on kyllä osattu puljuuttaa kuntoon kyseisissä ravintoloissa, joissa työntekijöitä on pidetty pomojen puolelta pelon vallassa.

Nämä ravintolat eivät ole suinkaan ainoita murheenkryynejä, vaan kyseessä on laaja maan tapa. Esimerkiksi rakennusalalla on ollut aivan tyypillistä maksaa varsinkin ulkomaalaisille duunareille muutaman euron tuntipalkkaa. Tästä ovat kärsineet myös rehdit yrittäjät, koska alipalkkauksella koijarit ovat saaneet myös asiatonta kilpailuetua.

On hienoa, että Mykkäsen mielestä ongelmaan on puututtava. Kokoomuksessa ollaan kyllä ilmeisesti toistakin mieltä, koska kansanedustaja Juhana Vartiainen ei vaikuta asialle lämpenevän.

Vasemmistoliitosta alipalkkauksen kriminalisointia on esitetty jo monta vuotta sitten puolueen eduskuntaryhmän toimesta. Myös SAK ja SDP ovat samalla linjalla kuin Vasemmistoliitto alipalkkauksen kriminalisoinnista. Kuviota on edistänyt jo kevättalvella myös puolueemme Turun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jaakko Lindfors tekemällä asiasta kansalaisaloitteen. Koska ainakin osa oikeistolaisista kuten Kai Mykkänen ovat tämän puolella ainakin jollain tasolla, niin ilmeisesti periaatteellista ongelmaa ajaa lävitse asiaa seuraavassa hallitusohjelmassa riippumatta siitä, ketkä hallituksessa ovat.

Tilannetta saisi paremmaksi vielä hoitamalla Kyösti Suokkaan esityksen mukaisesti ulkomaalaisten duunareiden palkanmaksun valtion tilin kautta, joka yhtä lailla vähentäisi mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Jokaiselle Suomessa työskentelevälle duunarille hänen kotimaastaan tai taustoistaan riippumatta kun kuuluu oikeus työehtosopimusten mukaiseen palkkaukseen.

]]>
2 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273822-alipalkkaus-on-kriminalisoitava#comments Alipalkkaus Kriminalisointi Vasemmistoliitto Tue, 09 Apr 2019 07:15:00 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273822-alipalkkaus-on-kriminalisoitava
Vihreillä ja vasemmistolla on selvät erot http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273463-vihreilla-ja-vasemmistolla-on-selvat-erot <p>Vihreiden puheenjohtaja <strong>Pekka Haavisto</strong> on tehnyt äänestäjille palveluksen. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/7b9aa3f1-962c-493c-89c5-4f8ca2362d3b">haastattelussa</a>&nbsp;hän alleviivaa ja korostaa, että &rdquo;vihreät ei ole vasemmistopuolue&rdquo;.<br /><br />Näin tietysti onkin. Kyse on markkinoiden vapautta ajavasta puolueesta, joka Helsingin ja Espoon kunnallispolitiikassa haravoi kokoomuksen pihaa.<br /><br />Puolueessa on sosiaalinenkin siipi. Silti vihreiden riveissä ajetaan myös todellisen suurpääoman asiaa. Tästä osoituksena on, että himo-oikeistolaisen Libera-ajatuspajan toiminnanjohtaja mahtuu hyvin puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kokoomusedustaja <strong>Elina Lepomäen</strong>, pankinjohtaja <strong>Björn Wahlroosin</strong> ja liikenteen yksityistämisministeri <strong>Anne Bernerin</strong> putiikki on markkinafundamentalismin lipunkantaja Suomessa.<br /><br />Silti vaalikentillä tulee vastaan mielipiteitä, ettei vihreillä ja Vasemmistoliitolla ole eroja. Näin uskoo etenkin moni nuori. Eläkelinjauksissaan vihreät toimivat kuitenkin suoraan nuorten etuja vastaan. Vain vähälle huomiolle on jäänyt se, mistä Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006057974.html">uutisoi</a>&nbsp;koskien eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä. Uutisen mukaan suurin osa nykyisistä kansanedustajista vastustaa 65 vuoden eläkeiän nostamista 67:ään.<br /><br />Sitä tukevat kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja <strong>Petteri Orpo</strong>, Perussuomalaisten <strong>Jussi Halla-aho</strong> ja vihreiden Haavisto.<br /><br />Haaviston mielestä tulevien eläkkeiden niin sanottu elinaikakerroin on hyvä asia. Elinaikakertoimella ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin leikata tulevia eläkkeitä, kun elinikä nousee. Näin vihreät kannattavat sitä, että nykynuorilla on pienemmät eläkkeet kuin heidän vanhemmillaan.<br /><br />Suomessa elinikä ei jakaudu tasan. Johtajat elävät pidempään kuin duunarit. Vihreiden linjalla työläiset, pienituloiset ja paljon sairastavat eivät juuri eläkevuosia näkisi.<br /><br />Iäkkäiden pakkoroikottaminen työssä &ndash; vastoin omaa tahtoa - olisi myös nuorille tulppa työelämään. Ikävää, että vihreät näin hylkäävät nuoret.<br /><br />Vasemmistoliitto vastustaa eläkeiän nostamista. Meidän mielestämme ihmisellä on oikeus hyviin eläkevuosiin. Nykyisiä eläkkeitä pitää korjata ja puuttua eläkeläisköyhyyteen. Myös nuoret ansaitsevat päästä joskus eläkkeelle, jolla tulee toimeen.<br /><br />Vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteistäkin. Olemme samassa rintamassa rasismia, syrjintää ja ilmastonmuutosta vastaan. Mutta jo ympäristöpolitiikan keinoissa on eroja. Vasemmiston mielestä pienituloisia ei voi panna maksamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa vain nostamalla lämmityksen, sähkön ja polttoaineiden verotusta.<br /><br />Sähkön hinnankorotustalkoissa vihreät ovatkin tehneet ison työn. Tästä osoituksena ovat surullisenkuuluisat Caruna-kaupat, joiden myötä hinnankorotukset menivät vielä kansainvälisten pääomasijoittajien taskuun. Vastuullisiin kuuluu ex-omistajaohjausministeri Haavisto, mutta myös hänen edeltäjänsä <strong>Heidi Hautala</strong> <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html">puolustaa</a>&nbsp;yhä myyntiä.<br /><br />Vihreiden resepti ympäristönsuojeluun on, että muutumme kaikki moraalisesti hyveellisiksi ihmisiksi.<br /><br />Vasemmiston mielestä yhteiskunnan, talouden ja kaupan rakenteita pitää muuttua. On uskallettava puhua myös kapitalismista. Se löytyy ympäristöongelmienkin taustalta. Pienituloisella ei ole varaa äänestää vihreitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on tehnyt äänestäjille palveluksen. Iltalehden haastattelussa hän alleviivaa ja korostaa, että ”vihreät ei ole vasemmistopuolue”.

Näin tietysti onkin. Kyse on markkinoiden vapautta ajavasta puolueesta, joka Helsingin ja Espoon kunnallispolitiikassa haravoi kokoomuksen pihaa.

Puolueessa on sosiaalinenkin siipi. Silti vihreiden riveissä ajetaan myös todellisen suurpääoman asiaa. Tästä osoituksena on, että himo-oikeistolaisen Libera-ajatuspajan toiminnanjohtaja mahtuu hyvin puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kokoomusedustaja Elina Lepomäen, pankinjohtaja Björn Wahlroosin ja liikenteen yksityistämisministeri Anne Bernerin putiikki on markkinafundamentalismin lipunkantaja Suomessa.

Silti vaalikentillä tulee vastaan mielipiteitä, ettei vihreillä ja Vasemmistoliitolla ole eroja. Näin uskoo etenkin moni nuori. Eläkelinjauksissaan vihreät toimivat kuitenkin suoraan nuorten etuja vastaan. Vain vähälle huomiolle on jäänyt se, mistä Ilta-Sanomat uutisoi koskien eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä. Uutisen mukaan suurin osa nykyisistä kansanedustajista vastustaa 65 vuoden eläkeiän nostamista 67:ään.

Sitä tukevat kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja vihreiden Haavisto.

Haaviston mielestä tulevien eläkkeiden niin sanottu elinaikakerroin on hyvä asia. Elinaikakertoimella ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin leikata tulevia eläkkeitä, kun elinikä nousee. Näin vihreät kannattavat sitä, että nykynuorilla on pienemmät eläkkeet kuin heidän vanhemmillaan.

Suomessa elinikä ei jakaudu tasan. Johtajat elävät pidempään kuin duunarit. Vihreiden linjalla työläiset, pienituloiset ja paljon sairastavat eivät juuri eläkevuosia näkisi.

Iäkkäiden pakkoroikottaminen työssä – vastoin omaa tahtoa - olisi myös nuorille tulppa työelämään. Ikävää, että vihreät näin hylkäävät nuoret.

Vasemmistoliitto vastustaa eläkeiän nostamista. Meidän mielestämme ihmisellä on oikeus hyviin eläkevuosiin. Nykyisiä eläkkeitä pitää korjata ja puuttua eläkeläisköyhyyteen. Myös nuoret ansaitsevat päästä joskus eläkkeelle, jolla tulee toimeen.

Vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteistäkin. Olemme samassa rintamassa rasismia, syrjintää ja ilmastonmuutosta vastaan. Mutta jo ympäristöpolitiikan keinoissa on eroja. Vasemmiston mielestä pienituloisia ei voi panna maksamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa vain nostamalla lämmityksen, sähkön ja polttoaineiden verotusta.

Sähkön hinnankorotustalkoissa vihreät ovatkin tehneet ison työn. Tästä osoituksena ovat surullisenkuuluisat Caruna-kaupat, joiden myötä hinnankorotukset menivät vielä kansainvälisten pääomasijoittajien taskuun. Vastuullisiin kuuluu ex-omistajaohjausministeri Haavisto, mutta myös hänen edeltäjänsä Heidi Hautala puolustaa yhä myyntiä.

Vihreiden resepti ympäristönsuojeluun on, että muutumme kaikki moraalisesti hyveellisiksi ihmisiksi.

Vasemmiston mielestä yhteiskunnan, talouden ja kaupan rakenteita pitää muuttua. On uskallettava puhua myös kapitalismista. Se löytyy ympäristöongelmienkin taustalta. Pienituloisella ei ole varaa äänestää vihreitä.

]]>
4 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273463-vihreilla-ja-vasemmistolla-on-selvat-erot#comments 2019 eduskuntavaalit Caruna-kauppa Ilmastonmuutos Vasemmistoliitto Vihreät Thu, 04 Apr 2019 19:58:31 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273463-vihreilla-ja-vasemmistolla-on-selvat-erot
Vain meidän sukupolvemme voi torjua ilmastonmuutoksen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273460-vain-meidan-sukupolvemme-voi-torjua-ilmastonmuutoksen <p>Minulla on leikki-ikäinen poika, joka on minulle maailman rakkain ihminen. Hän on ihminen, jonka tulevaisuudesta välitän enemmän kuin mistään muusta. Hän on ihminen, jolle haluan aina vain ja ainoastaan hyvää.</p><p>Mutta jos minun sukupolveni ei toimi riittävän radikaalisti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, on poikani ja samalla kovin monen muun lapsen tulevaisuus paljon tukalampi maapallon lämmetessä. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, joita voidaan kyllä tehdä. Ne on tehtävä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.&nbsp;</p><p>Suomessa keskeistä on lisätä aidosti panostuksia rautatieliikenteeseen. Kaksoisraide Oulun ja Helsingin välille ja liikennenopeuksien kaikinpuolinen vauhdittaminen koko valtakunnassa tunnin junineen on tärkeässä roolissa. Myös rautateiden peruskorjaukseen on satsattava huomattavan paljon nykyistä enemmän. Junaliikenne on tehtävä aidoksi kilpailijaksi lentoliikenteelle.</p><p>Autoliikenteen puolella on tuettava muutosta autojen muutosta biokaasu- ja etanolipohjaiseksi ja luopua hiljalleen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Keneltäkään ei oteta autoja pois ja henkilöautoja tarvitaan eritoten syrjäseuduilla. Toimivan joukkoliikenteen kaupunkiseudut ovat asia erikseen. Suurimpana tavoitteena on tehdä liikenteestä päästötöntä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.</p><p>Myös ympäristölle haitallisia yritystukia on vähennettävä reippaasti esimerkiksi luopumalla päästökaupan epäsuorista kompensaatioista yrityksille. Samalla on puututtava energiaintensiivisen teollisuuden verotukiin.&nbsp;Keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen on siis paljon ja liikkeellä onkin oltava laajalla rintamalla.</p><p>Vasemmistoliitolla on laaja <a href="https://vasemmisto.fi/ilmastokestavasti-2030-luvulle/">ilmasto-ohjelma</a>, jota haluamme lähteä viemään toteen myös päätöksenteossa. On&nbsp;huomattava myös se, että asuminen ja eritoten asuntojen lämmittäminen on iso päästölähde. Tässä vastaukseksi tulevat muun muassa lämpöpumput, poistoilman lämmön talteenotto, lämmityksen automaatiosäädöt ja öljykattiloiden poisto.</p><p>Keskeisintä on havaita, että Vasemmistoliitto on pienituloisen vihreä valinta eduskuntavaaleissa. Me emme halua antaa laskua ilmastonmuutoksesta köyhälle, vaan valtavia voittoja tahkoavat suurkonsernit on laitettava suurempaan vastuuseen ja isot ratkaisut on tehtävä valtioiden toimesta. Vain sitä kautta myös pojalleni ja hänen ikätovereilleen voidaan taata aidosti tulevaisuus elinkelpoisella maapallolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla on leikki-ikäinen poika, joka on minulle maailman rakkain ihminen. Hän on ihminen, jonka tulevaisuudesta välitän enemmän kuin mistään muusta. Hän on ihminen, jolle haluan aina vain ja ainoastaan hyvää.

Mutta jos minun sukupolveni ei toimi riittävän radikaalisti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, on poikani ja samalla kovin monen muun lapsen tulevaisuus paljon tukalampi maapallon lämmetessä. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, joita voidaan kyllä tehdä. Ne on tehtävä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 

Suomessa keskeistä on lisätä aidosti panostuksia rautatieliikenteeseen. Kaksoisraide Oulun ja Helsingin välille ja liikennenopeuksien kaikinpuolinen vauhdittaminen koko valtakunnassa tunnin junineen on tärkeässä roolissa. Myös rautateiden peruskorjaukseen on satsattava huomattavan paljon nykyistä enemmän. Junaliikenne on tehtävä aidoksi kilpailijaksi lentoliikenteelle.

Autoliikenteen puolella on tuettava muutosta autojen muutosta biokaasu- ja etanolipohjaiseksi ja luopua hiljalleen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Keneltäkään ei oteta autoja pois ja henkilöautoja tarvitaan eritoten syrjäseuduilla. Toimivan joukkoliikenteen kaupunkiseudut ovat asia erikseen. Suurimpana tavoitteena on tehdä liikenteestä päästötöntä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Myös ympäristölle haitallisia yritystukia on vähennettävä reippaasti esimerkiksi luopumalla päästökaupan epäsuorista kompensaatioista yrityksille. Samalla on puututtava energiaintensiivisen teollisuuden verotukiin. Keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen on siis paljon ja liikkeellä onkin oltava laajalla rintamalla.

Vasemmistoliitolla on laaja ilmasto-ohjelma, jota haluamme lähteä viemään toteen myös päätöksenteossa. On huomattava myös se, että asuminen ja eritoten asuntojen lämmittäminen on iso päästölähde. Tässä vastaukseksi tulevat muun muassa lämpöpumput, poistoilman lämmön talteenotto, lämmityksen automaatiosäädöt ja öljykattiloiden poisto.

Keskeisintä on havaita, että Vasemmistoliitto on pienituloisen vihreä valinta eduskuntavaaleissa. Me emme halua antaa laskua ilmastonmuutoksesta köyhälle, vaan valtavia voittoja tahkoavat suurkonsernit on laitettava suurempaan vastuuseen ja isot ratkaisut on tehtävä valtioiden toimesta. Vain sitä kautta myös pojalleni ja hänen ikätovereilleen voidaan taata aidosti tulevaisuus elinkelpoisella maapallolla.

]]>
42 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273460-vain-meidan-sukupolvemme-voi-torjua-ilmastonmuutoksen#comments Ilmasto Ilmastonmuutos Vasemmistoliitto Thu, 04 Apr 2019 18:35:36 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273460-vain-meidan-sukupolvemme-voi-torjua-ilmastonmuutoksen
Miksi äänestää vasemmistoa? http://juhoorjala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273343-miksi-aanestaa-vasemmistoa <p>Ennakkoäänestys alkaa tänään ja on valintojen aika. Pyrin tässä tekstissä avaamaan vaalikeskusteluissa varjoon jäävää politiikan isoa kuvaa ja perustelemaan sitä kautta, miksi Vasemmistoliitto on näissä vaaleissa vastuullisin valinta.&nbsp;&nbsp;</p><p>Politiikassa on usein jokin vallitseva hegemonia, joka vie asioita eteenpäin ja toisaalta vastavoima, joka yrittää estää asioiden muuttumista. Tämä asetelma on syvempi ja erilainen kuin neljän vuoden välein vaihtuva hallitus-oppositio -kuvio. Toisen maailmansodan jälkeen tasa-arvoisempaa maailmaa ajavat poliittiset voimat saivat haltuunsa aloitteellisen roolin, mitä oli pohjustanut Yhdysvalloissa Rooseveltin New Deal -politiikka ja Iso-Britannissa Beverdigen ajatus hyvinvointivaltiosta, joka vietiin Pohjois-Euroopassa kaikkein pisimmälle ja parhain tuloksin. Tiivistetysti rikkaat laitettiin maksamaan sellaiset reformit, joilla tavallisille kansalaisille mahdollistettiin ihmisarvoinen elämä ja mahdollisuus kouluttautua ja nousta heikoista olosuhteista parempaan.</p><p>Tämä ei tarkoittanut pelkästään vasemmiston vahvaa asemaa vaan sitä, että politiikan keskipiste oli roimasti vasemmalla verrattuna nykytilaan. Suomessa esimerkiksi keskustapuolue oli mukana toteuttamassa monia edistyksellisiä reformeja ja kokoomuksen rooliksi jäi pitkälti jarrutustaistelu peruskoulua ja muita hyvinvointivaltioon johtaneita uudistuksia vastaan.</p><p>1980-luvulla tapahtui käänne, jossa oikeisto sai poliittisen aloitteen itselleen mm. Thatcherin ja Reaganin hallintojen myötä. Suomessa 90-luvun lama toi saman tilanteen. Oikeiston agenda julkisten menojen leikkaamiseksi ja ay-liikkeen heikentämiseksi on johtanut siihen, että elämme velkavetoisessa talousjärjestelmässä, jonka kriisiytyminen on koko ajan kiihtyvää ja nytkin näköpiirissä. Kun pääoman ja työn välinen funktionaalinen tulonjako muuttuu pääoman eduksi, kulutuskysyntää voidaan pitää yllä vain velkaantumisella, joka taas eskaloituu talouskriiseiksi.</p><p>Kaupallinen media ja oikeisto ovat yrittäneet syyttää tästä &rdquo;ylipaisunutta&rdquo; julkista sektoria, vaikka valtionvelka Suomessa ja muissa pohjoismaissa on huomattavasti alemmalla tasolla kuin esim. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, joissa asiat on tehty &rdquo;oikein&rdquo;. Samoin eurokriisi kehystettiin holtittomien etelän maiden syyksi, vaikka kriisin keskeinen juurisyy oli vaihtotaseiden epätasapainot, joita erityisesi Saksassa toteutettu työntekijöiden aseman heikentäminen kasvattivat.</p><p>Ratkaisuksi talouden haasteisiin Suomessa ja maailmalla tarjotaan leikkauksia, jotka eivät todistetusti ole vähentäneet ns. kestävyysvajetta vaan päinvastoin johtavat kurjistumisen kierteeseen, jossa jaettavaa on yhä vähemmän ja josta yhä suurempi osa päätyy rikkaille. Samalla kun talousjärjestelmä on muuttunut ihmisten enemmistön kannalta yhä epäedullisemmaksi, on tullut selväksi, että se rakentuu myös ekologisesti kestämättömälle pohjalle. Ihmiskuntaa uhkaa muutamassa vuosikymmenessä katastrofi jos välttämättömiä ilmastotoimia ei aloiteta heti.</p><p>Nyt tilanne on se, että vasemmisto voi ottaa aloitteen takaisin itselleen ja monin paikoin se on myös siihen valmis. Tällä kertaa tähän ei tarvita maailmansotaa vaan riittää, että ihmiset heräävät aikamme keskeisiin ongelmiin. Yhdysvalloissa vasemmisto on demokraattipuolueen sisällä kasvava voima, josta ensimmäinen näyte oli Bernie Sandersin presidentinvaalikampanja ja toinen Alexandria Ocasio-Cortezin kaltaisten nuorten sosialistien nouseminen kongessiin. Ocasio-Cortez on tuonut amerikkalaisen politiikan agendalle vahvan ja selkeän vaihtoehdon Trumpin hallinnolle: Green New Deal, jossa yhdistyy sekä ilmastonmuutoksen että eriarvoistumisen torjuminen.</p><p>Oikeiston painaessa päälle Iso-Britanniassa työväenpuolue kokeili 90-luvulla ns. tolkullista linjaa Tony Blairin johdolla, mikä epäonnistui täydellisesti. Hyvinvointivaltio rapistui entisestään ja työntekijöiden aseman kurjistuminen johti äärioikeiston nousuun ja Brexitiin. Samaa linjaa Yhdysvalloissa edusti Clintonin hallinto, Suomessa Lipposen hallitukset ja Saksassa Schröderin hallitus. Nyt vasemmisto on ottanut Labourin haltuun ja vasemmistoveteraani Jeremy Corbyn on potentiaalinen seuraava pääministeri Brexit-kompuroinnista huolimatta. Sosialidemokraattiset puolueet joko häviävät tai siirtyvät vasemmalle.</p><p>Vasemmisto-oikeisto -jako on nyt politiikassa relevantimpi kuin koskaan aikaisemmin sekä Suomessa että maailmalla ja teknologinen kehitys saattaa kärjistää sitä entisestään: kun robotisaatio ja digitalisaatio hävittävät työpaikkoja niin yhä suurempi kysymys on se miten vauraus jaetaan. Turvallinen keskiluokka voi hävitä ja ihmiset joutuvat valitsemaan puolensa. Toisaalta teknologinen kehitys on valtava mahdollisuus, joka oikein ohjaten voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja vapaa-aikaa. Tämä riippuu kuitenkin täysin siitä, minkälaisia poliittisia valintoja tehdään. Eriarvoistuminen ei taitu sillä, että puhutaan seminaareissa mukavia vaan kansalaisyhteiskunnan ja ay-liikkeen rooli on ratkaiseva. Yhdysvalloissa työntekijöiden järjestäytymisasteen lasku on korreloinut suoraan sen kanssa, kuinka suuri osa varallisuudesta kasautuu rikkaimmalle prosentille. Siksi ay-liikettä ei pidä romuttaa vaan uudistaa, mikä tapahtuu parhaiten yhteistyössä ja sisältä päin.</p><p>Suomessa myös SDP ja Vihreät ovat progressiivisia puolueita ja molemmissa on tapahtunut myönteistä kehitystä varsinkin viime vuosien aikana. Kuitenkin Vasemmistoliitto on pystynyt rakentamaan kaikkein uskottavimman ohjelman sekä eriarvoistumisen että ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vasemmistoliitto on minusta ainoa puolue, johon voi luottaa talouden, työn, ympäristön ja ihmisoikeuksien teemoissa - yhdestäkään näistä tinkimättä. Vasemmistoliton etuna on myös puheenjohtaja Li Andersson, jonka asiaosaaminen on poikkeuksellista Suomen poliittisessa historiassa.</p><p>Oman ääneni vaaleissa saa Paavo Arhinmäki, joka eduskuntaryhmässä näkemäni perusteella tekee väsymättä töitä ja saavuttaa politiikassa jatkuvia voittoja pitämättä niistä suurta meteliä. Harva esim. tietää, että hallitus oli pakotettu ilmoittamaan Suomen aseviennin lopettamisesta Saudi-Arabiaan samalla viikolla kun Arhinmäen aloitteesta ulkoasiainvaliokunta oli ottamassa asiaan kantaa. Vielä harvempi tietää, että Arhinmäki oli ajamassa ministerinä valtiota osaomistajaksi entiseen STX:n, nykyisen Meyerin telakkaan, joka oli tuolloin konkurssin partaalla ja nykyään yksi Lounais-Suomen talousvetureista. Elinkeinoministeri Vapaavuori alunperin vastusti tätä ratkaisua, mutta keräsi poliittiset irtopisteet jälkeenpäin.&nbsp;</p><p>Vasemmiston vaalivoitto tarvitaan siksi, että Suomen pitää olla maailman paras sekä tasa-arvossa että ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen pitää näyttää näissä asioissa esimerkkiä muille maille erityisesti kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa. Euroopasta pitää tehdä taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ja se vaatii valtavia uudistuksia, joita liberaalit ja nationalistit eivät saa tehtyä. Suomi ei voi lähteä EU:n puheenjohtajaksi Petteri Orpon tai Juha Sipilän taantumuksellisella agendalla.</p><p>Kansallisella tasolla koulutusjärjestelmän ja vanhuspalveluiden kuntoon laittaminen pitää nyt priorisoida veronalennuksien edelle ja porvarihallituksen laiminlyömät uudistukset täytyy vihdoin toteuttaa. Tarvitaan perhevapaauudistus, translaki, yritystukiremontti, maksuton toisen asteen koulutus ja sote-uudistus, joka palvelee tavallisia kansalaisia eikä terveysfirmoja. Sosiaaliturva pitää uudistaa siten, että byrokratiaa puretaan, työn teosta tehdään helpompaa ja kansalaisten tarpeeton nöyryyttäminen aktiivimalleilla ja karensseilla lopetetaan. Siksi on tärkeää, että tulevassa hallituksessa on ainakin Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät ja että Vasemmistoliitolla on hallituksessa mahdollisimman painava salkku. Tähän voi vaikuttaa äänestämällä ja myös vaalikampanjointiin ehtii vielä mukaan jos intoa suinkin riittää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennakkoäänestys alkaa tänään ja on valintojen aika. Pyrin tässä tekstissä avaamaan vaalikeskusteluissa varjoon jäävää politiikan isoa kuvaa ja perustelemaan sitä kautta, miksi Vasemmistoliitto on näissä vaaleissa vastuullisin valinta.  

Politiikassa on usein jokin vallitseva hegemonia, joka vie asioita eteenpäin ja toisaalta vastavoima, joka yrittää estää asioiden muuttumista. Tämä asetelma on syvempi ja erilainen kuin neljän vuoden välein vaihtuva hallitus-oppositio -kuvio. Toisen maailmansodan jälkeen tasa-arvoisempaa maailmaa ajavat poliittiset voimat saivat haltuunsa aloitteellisen roolin, mitä oli pohjustanut Yhdysvalloissa Rooseveltin New Deal -politiikka ja Iso-Britannissa Beverdigen ajatus hyvinvointivaltiosta, joka vietiin Pohjois-Euroopassa kaikkein pisimmälle ja parhain tuloksin. Tiivistetysti rikkaat laitettiin maksamaan sellaiset reformit, joilla tavallisille kansalaisille mahdollistettiin ihmisarvoinen elämä ja mahdollisuus kouluttautua ja nousta heikoista olosuhteista parempaan.

Tämä ei tarkoittanut pelkästään vasemmiston vahvaa asemaa vaan sitä, että politiikan keskipiste oli roimasti vasemmalla verrattuna nykytilaan. Suomessa esimerkiksi keskustapuolue oli mukana toteuttamassa monia edistyksellisiä reformeja ja kokoomuksen rooliksi jäi pitkälti jarrutustaistelu peruskoulua ja muita hyvinvointivaltioon johtaneita uudistuksia vastaan.

1980-luvulla tapahtui käänne, jossa oikeisto sai poliittisen aloitteen itselleen mm. Thatcherin ja Reaganin hallintojen myötä. Suomessa 90-luvun lama toi saman tilanteen. Oikeiston agenda julkisten menojen leikkaamiseksi ja ay-liikkeen heikentämiseksi on johtanut siihen, että elämme velkavetoisessa talousjärjestelmässä, jonka kriisiytyminen on koko ajan kiihtyvää ja nytkin näköpiirissä. Kun pääoman ja työn välinen funktionaalinen tulonjako muuttuu pääoman eduksi, kulutuskysyntää voidaan pitää yllä vain velkaantumisella, joka taas eskaloituu talouskriiseiksi.

Kaupallinen media ja oikeisto ovat yrittäneet syyttää tästä ”ylipaisunutta” julkista sektoria, vaikka valtionvelka Suomessa ja muissa pohjoismaissa on huomattavasti alemmalla tasolla kuin esim. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, joissa asiat on tehty ”oikein”. Samoin eurokriisi kehystettiin holtittomien etelän maiden syyksi, vaikka kriisin keskeinen juurisyy oli vaihtotaseiden epätasapainot, joita erityisesi Saksassa toteutettu työntekijöiden aseman heikentäminen kasvattivat.

Ratkaisuksi talouden haasteisiin Suomessa ja maailmalla tarjotaan leikkauksia, jotka eivät todistetusti ole vähentäneet ns. kestävyysvajetta vaan päinvastoin johtavat kurjistumisen kierteeseen, jossa jaettavaa on yhä vähemmän ja josta yhä suurempi osa päätyy rikkaille. Samalla kun talousjärjestelmä on muuttunut ihmisten enemmistön kannalta yhä epäedullisemmaksi, on tullut selväksi, että se rakentuu myös ekologisesti kestämättömälle pohjalle. Ihmiskuntaa uhkaa muutamassa vuosikymmenessä katastrofi jos välttämättömiä ilmastotoimia ei aloiteta heti.

Nyt tilanne on se, että vasemmisto voi ottaa aloitteen takaisin itselleen ja monin paikoin se on myös siihen valmis. Tällä kertaa tähän ei tarvita maailmansotaa vaan riittää, että ihmiset heräävät aikamme keskeisiin ongelmiin. Yhdysvalloissa vasemmisto on demokraattipuolueen sisällä kasvava voima, josta ensimmäinen näyte oli Bernie Sandersin presidentinvaalikampanja ja toinen Alexandria Ocasio-Cortezin kaltaisten nuorten sosialistien nouseminen kongessiin. Ocasio-Cortez on tuonut amerikkalaisen politiikan agendalle vahvan ja selkeän vaihtoehdon Trumpin hallinnolle: Green New Deal, jossa yhdistyy sekä ilmastonmuutoksen että eriarvoistumisen torjuminen.

Oikeiston painaessa päälle Iso-Britanniassa työväenpuolue kokeili 90-luvulla ns. tolkullista linjaa Tony Blairin johdolla, mikä epäonnistui täydellisesti. Hyvinvointivaltio rapistui entisestään ja työntekijöiden aseman kurjistuminen johti äärioikeiston nousuun ja Brexitiin. Samaa linjaa Yhdysvalloissa edusti Clintonin hallinto, Suomessa Lipposen hallitukset ja Saksassa Schröderin hallitus. Nyt vasemmisto on ottanut Labourin haltuun ja vasemmistoveteraani Jeremy Corbyn on potentiaalinen seuraava pääministeri Brexit-kompuroinnista huolimatta. Sosialidemokraattiset puolueet joko häviävät tai siirtyvät vasemmalle.

Vasemmisto-oikeisto -jako on nyt politiikassa relevantimpi kuin koskaan aikaisemmin sekä Suomessa että maailmalla ja teknologinen kehitys saattaa kärjistää sitä entisestään: kun robotisaatio ja digitalisaatio hävittävät työpaikkoja niin yhä suurempi kysymys on se miten vauraus jaetaan. Turvallinen keskiluokka voi hävitä ja ihmiset joutuvat valitsemaan puolensa. Toisaalta teknologinen kehitys on valtava mahdollisuus, joka oikein ohjaten voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja vapaa-aikaa. Tämä riippuu kuitenkin täysin siitä, minkälaisia poliittisia valintoja tehdään. Eriarvoistuminen ei taitu sillä, että puhutaan seminaareissa mukavia vaan kansalaisyhteiskunnan ja ay-liikkeen rooli on ratkaiseva. Yhdysvalloissa työntekijöiden järjestäytymisasteen lasku on korreloinut suoraan sen kanssa, kuinka suuri osa varallisuudesta kasautuu rikkaimmalle prosentille. Siksi ay-liikettä ei pidä romuttaa vaan uudistaa, mikä tapahtuu parhaiten yhteistyössä ja sisältä päin.

Suomessa myös SDP ja Vihreät ovat progressiivisia puolueita ja molemmissa on tapahtunut myönteistä kehitystä varsinkin viime vuosien aikana. Kuitenkin Vasemmistoliitto on pystynyt rakentamaan kaikkein uskottavimman ohjelman sekä eriarvoistumisen että ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vasemmistoliitto on minusta ainoa puolue, johon voi luottaa talouden, työn, ympäristön ja ihmisoikeuksien teemoissa - yhdestäkään näistä tinkimättä. Vasemmistoliton etuna on myös puheenjohtaja Li Andersson, jonka asiaosaaminen on poikkeuksellista Suomen poliittisessa historiassa.

Oman ääneni vaaleissa saa Paavo Arhinmäki, joka eduskuntaryhmässä näkemäni perusteella tekee väsymättä töitä ja saavuttaa politiikassa jatkuvia voittoja pitämättä niistä suurta meteliä. Harva esim. tietää, että hallitus oli pakotettu ilmoittamaan Suomen aseviennin lopettamisesta Saudi-Arabiaan samalla viikolla kun Arhinmäen aloitteesta ulkoasiainvaliokunta oli ottamassa asiaan kantaa. Vielä harvempi tietää, että Arhinmäki oli ajamassa ministerinä valtiota osaomistajaksi entiseen STX:n, nykyisen Meyerin telakkaan, joka oli tuolloin konkurssin partaalla ja nykyään yksi Lounais-Suomen talousvetureista. Elinkeinoministeri Vapaavuori alunperin vastusti tätä ratkaisua, mutta keräsi poliittiset irtopisteet jälkeenpäin. 

Vasemmiston vaalivoitto tarvitaan siksi, että Suomen pitää olla maailman paras sekä tasa-arvossa että ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen pitää näyttää näissä asioissa esimerkkiä muille maille erityisesti kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa. Euroopasta pitää tehdä taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ja se vaatii valtavia uudistuksia, joita liberaalit ja nationalistit eivät saa tehtyä. Suomi ei voi lähteä EU:n puheenjohtajaksi Petteri Orpon tai Juha Sipilän taantumuksellisella agendalla.

Kansallisella tasolla koulutusjärjestelmän ja vanhuspalveluiden kuntoon laittaminen pitää nyt priorisoida veronalennuksien edelle ja porvarihallituksen laiminlyömät uudistukset täytyy vihdoin toteuttaa. Tarvitaan perhevapaauudistus, translaki, yritystukiremontti, maksuton toisen asteen koulutus ja sote-uudistus, joka palvelee tavallisia kansalaisia eikä terveysfirmoja. Sosiaaliturva pitää uudistaa siten, että byrokratiaa puretaan, työn teosta tehdään helpompaa ja kansalaisten tarpeeton nöyryyttäminen aktiivimalleilla ja karensseilla lopetetaan. Siksi on tärkeää, että tulevassa hallituksessa on ainakin Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät ja että Vasemmistoliitolla on hallituksessa mahdollisimman painava salkku. Tähän voi vaikuttaa äänestämällä ja myös vaalikampanjointiin ehtii vielä mukaan jos intoa suinkin riittää.

]]>
6 http://juhoorjala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273343-miksi-aanestaa-vasemmistoa#comments Eduskunatavaalit 2019 Vasemmistoliitto Wed, 03 Apr 2019 13:49:30 +0000 Juho Orjala http://juhoorjala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273343-miksi-aanestaa-vasemmistoa
Suomi ei tarvitse Nato-jäsenyyttä http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273270-suomi-ei-tarvitse-nato-jasenyytta <p>Presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> on harvinaisella tavalla <a href="https://twitter.com/niinisto/status/1112004025325625345">patistellut</a>&nbsp;puolueita ennen eduskuntavaaleja kertomaan, mikä on niiden linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaatimus on kohtuullinen jo äänestäjien kuluttajansuojan takia.<br /><br />Seuraavan eduskunnan pöydälle on tulossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa ankkuroidaan Suomen asema näissä asioissa.<br /><br />Kysymyksellä on kaksi puolta. Kiivas Nato-fundamentalisti, tohtori <strong>Jukka Tarkka</strong><a href="http://https://www.verkkouutiset.fi/naton-kannattajien-vaikeneminen-on-hapea/"> sanoo</a>, että Naton kannattajien vaikeneminen vaalien alla on häpeä. Osittain hän on oikeassa, sillä outoa on myös Nato-jäsenyyden vastustajien vaikeneminen.<br /><br />Turvallisuuspolitiikassa on kyse Suomen paikasta Euroopasta, jossa vastakkainasettelu on jatkuvasti kärjistynyt. Näytösluonteisesti sitä halutaan myös lietsoa.<br /><br />Parisen viikkoa sitten <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006045930.html">uutisoitiin</a>,&nbsp;miten amerikkalaiset B-52-pommikoneet olivat kierrelleet näyttävästi Itämeren ilmatilassa ja käyneet Baltian maista ainakin Virossa ja Liettuassa.<br /><br />Nato-jäsenyyttä tukevan Helsingin Sanomien mukaan kyse oli &rdquo;kaapin paikan&rdquo; näyttämisestä Venäjälle. Tällaisten esitysten ongelma vain on, että ne houkuttelevat myös toista puolta näytöksiin, joihin pitää taas vastata yhä kovemmin.<br /><br />Seuraavalla eduskuntakaudella Suomella pitää olla aktiivinen rooli tällaisen kierteen katkaisemisessa.<br /><br />B-52-koneista onkin tullut symboli. Presidentti Niinistöllä oli merkittävä rooli siinä, että näiden jo Vietnamin sodasta tuttujen kuolemanlintujen osallistuminen sotaharjoituksiin Suomessa on estetty. Sotilaallisesti liittoutumattoman maan ei tarvitse tyrkyttäytyä alustaksi suurvaltojen voimannäyttöleikeille, kuten Ruotsi on valitettavasti tehnyt samaisten koneiden suhteen.<br /><br />Näytöslentojen lisäksi erityisesti Baltian maissa on toiveita mennä pidemmällekin. Viron presidentti <strong>Kersti Kaljulaid</strong> kävi Washingtonissa saakka <a href="https://president.ee/et/ametitegevus/koned/15057-vabariigi-president-brookings-institutionis-washingtonis-13-maertsil-2019/index.html">esittämässä</a>&nbsp;lisää Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa myös Baltiassa. Hänen mukaansa amerikkalaisen &rdquo;soturin saapas on aina tervetullut alueellemme ja niin on jatkossakin&rdquo;.<br /><br />Kertoiko Kaljulaid avauksestaan etukäteen Suomelle? Hyvien naapurien kesken näin kai pitäisi tehdä. Entä jos informoi, ketä ja mikä oli Suomen vastaus?<br /><br />Venäjän toiminta Ukrainan ja Krimin suunnalla on lisännyt jännitystä Euroopassa. Itämeri ei kuitenkaan ole Mustameri. Siksi ei ole oikein laajentaa muualla syntyneitä konflikteja tänne.<br /><br />Vasemmistoliiton linja on selvä. Se on määritelty puolueen vaaliohjelmassa, jonka turvallisuuspoliittista osaa olen keskeisesti ollut tekemässä. Vasemmistoliiton linja on sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Siksi on myös torjuttava Nato-johtoiset harjoitukset, joissa harjoitellaan sotilasliiton yhteistä puolustusta sen 5. artiklan mukaan.<br /><br />Ongelma on sekin, että Nato-yhteistyötä ja kansainvälistä harjoittelua on salakuljetettu Suomeen ohi kansan valitseman eduskunnan. Tämä on sitä, mitä kutsutaan Nato-hivuttamiseksi. Sen tavoite ei ehkä ole sotilasliiton jäsenyys, mutta pysyvä salavuoteus kuitenkin.<br /><br />Naton isäntämaasopimus, Naton kumppanuustavoitteet ja kansainvälisten harjoitusten kokonaisuus on tuotava eduskunnan käsittelyyn. Sitä kautta suomalaisille kävisi selväksi, mihin kaikkeen Suomi on jo sidottu suhteessa Natoon ja Yhdysvaltoihin. Ehkä silloin saataisiin parempi selko, mitä suomalaiset ovat asiasta mieltä.<br /><br />Selvintä on, että sotilaallinen liittoutumattomuus kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Samalla on todettava, että Suomi ei hae eikä valmistele Naton jäsenyyttä.<br /><br />Suomen ulkopolitiikan kivijalkana pitää olla YK:n peruskirjaan pohjautuva monenkeskinen, sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys. Siihen kuuluu, että myös sotilaallisilla operaatioilla pitää olla YK:n tai ETYJ:in mandaatti.</p><p>On selvää, että seuraavaan eduskuntaan ei tule sellaista enemmistöä, joka taipuisi Nato-jäsenyyden kannalle. <strong>Sipilän-Orpon-Soinin</strong> hallituksen aikana jäsenyyttä onkin kierretty kahdenvälisillä &rdquo;puolustusyhteistyösopimuksilla&rdquo; keskeisten Nato-maiden kanssa sekä kiivaalla kansainvälisellä harjoittelulla.<br /><br />Olisikin kohtuullista, että puoluejohtajat toisivat kantansa pöytään. Harva muistaa, että perussuomalaisten puheenjohtaja <strong>Jussi Halla-Aho</strong> on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201702172200072604">Nato-jäsenyyden kannattaja</a>, samoin kuin taitaa <strong>Timo Soinikin</strong> olla. Siksi ääni perussuomalaisille on ääni Natolle.<br /><br />Myös vihreät häilyvät ja lipsuvat jatkuvasti liittoutumattomuuden puolustamisessa. <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nato-jakaa-puoluejohtajat-kolmeen-kastiin-katso-videolta-kenelle-sotilasliitto-on-punainen-vaate/7333642#gs.3jh3dw">MTV Uutisten mukaan</a> <strong>Pekka Haavisto</strong> on &rdquo;välimaastossa&rdquo; mitä tulee Natoon.<br /><br />Vihreät tahtovat myös luopua liittoumattomuudesta tekemällä sotilasliiton Ruotsin kanssa. Länsinaapurissa tällaista kannattaa vain ruotsidemokraatit. Siinä on arvokoalitiota kerrakseen.</p><p>Ehkäpä myös SDP:n <strong>Antti Rinne </strong>voisi selvittää, mitä hän tarkoitti MTV:n &rdquo;pääministeritentissä&rdquo; sillä, että Suomen ja Ruotsin pitäisi solmia sotilasliitto. Lihavero ei tainnut jäädä pääministerikandidaatin ainoaksi möläytykseksi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Sauli Niinistö on harvinaisella tavalla patistellut puolueita ennen eduskuntavaaleja kertomaan, mikä on niiden linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaatimus on kohtuullinen jo äänestäjien kuluttajansuojan takia.

Seuraavan eduskunnan pöydälle on tulossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa ankkuroidaan Suomen asema näissä asioissa.

Kysymyksellä on kaksi puolta. Kiivas Nato-fundamentalisti, tohtori Jukka Tarkka sanoo, että Naton kannattajien vaikeneminen vaalien alla on häpeä. Osittain hän on oikeassa, sillä outoa on myös Nato-jäsenyyden vastustajien vaikeneminen.

Turvallisuuspolitiikassa on kyse Suomen paikasta Euroopasta, jossa vastakkainasettelu on jatkuvasti kärjistynyt. Näytösluonteisesti sitä halutaan myös lietsoa.

Parisen viikkoa sitten uutisoitiin, miten amerikkalaiset B-52-pommikoneet olivat kierrelleet näyttävästi Itämeren ilmatilassa ja käyneet Baltian maista ainakin Virossa ja Liettuassa.

Nato-jäsenyyttä tukevan Helsingin Sanomien mukaan kyse oli ”kaapin paikan” näyttämisestä Venäjälle. Tällaisten esitysten ongelma vain on, että ne houkuttelevat myös toista puolta näytöksiin, joihin pitää taas vastata yhä kovemmin.

Seuraavalla eduskuntakaudella Suomella pitää olla aktiivinen rooli tällaisen kierteen katkaisemisessa.

B-52-koneista onkin tullut symboli. Presidentti Niinistöllä oli merkittävä rooli siinä, että näiden jo Vietnamin sodasta tuttujen kuolemanlintujen osallistuminen sotaharjoituksiin Suomessa on estetty. Sotilaallisesti liittoutumattoman maan ei tarvitse tyrkyttäytyä alustaksi suurvaltojen voimannäyttöleikeille, kuten Ruotsi on valitettavasti tehnyt samaisten koneiden suhteen.

Näytöslentojen lisäksi erityisesti Baltian maissa on toiveita mennä pidemmällekin. Viron presidentti Kersti Kaljulaid kävi Washingtonissa saakka esittämässä lisää Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa myös Baltiassa. Hänen mukaansa amerikkalaisen ”soturin saapas on aina tervetullut alueellemme ja niin on jatkossakin”.

Kertoiko Kaljulaid avauksestaan etukäteen Suomelle? Hyvien naapurien kesken näin kai pitäisi tehdä. Entä jos informoi, ketä ja mikä oli Suomen vastaus?

Venäjän toiminta Ukrainan ja Krimin suunnalla on lisännyt jännitystä Euroopassa. Itämeri ei kuitenkaan ole Mustameri. Siksi ei ole oikein laajentaa muualla syntyneitä konflikteja tänne.

Vasemmistoliiton linja on selvä. Se on määritelty puolueen vaaliohjelmassa, jonka turvallisuuspoliittista osaa olen keskeisesti ollut tekemässä. Vasemmistoliiton linja on sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Siksi on myös torjuttava Nato-johtoiset harjoitukset, joissa harjoitellaan sotilasliiton yhteistä puolustusta sen 5. artiklan mukaan.

Ongelma on sekin, että Nato-yhteistyötä ja kansainvälistä harjoittelua on salakuljetettu Suomeen ohi kansan valitseman eduskunnan. Tämä on sitä, mitä kutsutaan Nato-hivuttamiseksi. Sen tavoite ei ehkä ole sotilasliiton jäsenyys, mutta pysyvä salavuoteus kuitenkin.

Naton isäntämaasopimus, Naton kumppanuustavoitteet ja kansainvälisten harjoitusten kokonaisuus on tuotava eduskunnan käsittelyyn. Sitä kautta suomalaisille kävisi selväksi, mihin kaikkeen Suomi on jo sidottu suhteessa Natoon ja Yhdysvaltoihin. Ehkä silloin saataisiin parempi selko, mitä suomalaiset ovat asiasta mieltä.

Selvintä on, että sotilaallinen liittoutumattomuus kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Samalla on todettava, että Suomi ei hae eikä valmistele Naton jäsenyyttä.

Suomen ulkopolitiikan kivijalkana pitää olla YK:n peruskirjaan pohjautuva monenkeskinen, sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys. Siihen kuuluu, että myös sotilaallisilla operaatioilla pitää olla YK:n tai ETYJ:in mandaatti.

On selvää, että seuraavaan eduskuntaan ei tule sellaista enemmistöä, joka taipuisi Nato-jäsenyyden kannalle. Sipilän-Orpon-Soinin hallituksen aikana jäsenyyttä onkin kierretty kahdenvälisillä ”puolustusyhteistyösopimuksilla” keskeisten Nato-maiden kanssa sekä kiivaalla kansainvälisellä harjoittelulla.

Olisikin kohtuullista, että puoluejohtajat toisivat kantansa pöytään. Harva muistaa, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho on Nato-jäsenyyden kannattaja, samoin kuin taitaa Timo Soinikin olla. Siksi ääni perussuomalaisille on ääni Natolle.

Myös vihreät häilyvät ja lipsuvat jatkuvasti liittoutumattomuuden puolustamisessa. MTV Uutisten mukaan Pekka Haavisto on ”välimaastossa” mitä tulee Natoon.

Vihreät tahtovat myös luopua liittoumattomuudesta tekemällä sotilasliiton Ruotsin kanssa. Länsinaapurissa tällaista kannattaa vain ruotsidemokraatit. Siinä on arvokoalitiota kerrakseen.

Ehkäpä myös SDP:n Antti Rinne voisi selvittää, mitä hän tarkoitti MTV:n ”pääministeritentissä” sillä, että Suomen ja Ruotsin pitäisi solmia sotilasliitto. Lihavero ei tainnut jäädä pääministerikandidaatin ainoaksi möläytykseksi.

 

]]>
6 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273270-suomi-ei-tarvitse-nato-jasenyytta#comments 2019 eduskuntavaalit Ei Natoon Presidentti Sauli Niinistö Vasemmistoliitto Tue, 02 Apr 2019 20:14:19 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273270-suomi-ei-tarvitse-nato-jasenyytta
Punavihreä Vasemmisto hallitus olisi Suomen tuho http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272804-punavihrea-vasemmisto-hallitus-olisi-suomen-tuho <p><strong>Olen seurannut puolueiden kannatus galluppeja pelon sekaisin tuntein kun SDP ja Vihreät ovat selkeitä suosikkeja pääministeripuolueiksi ja mitä luultavammin Vasemmistoliitto olisi näille kaikkein mieluisin hallituskumppani.</strong></p><p>Median aivopesu on sinällään onnistunut, että Suomen sisäinen turvallisuus on saatu unohdettua ja sellaiset puolueet jotka ajattelevat Suomalaisten hyvinvointia ja valtion julkista taloutta on saatu vaimennettua erittäin tyylikkäästi JULISTAMALLA ilmastohysteriaa.</p><p>Mikäli SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto muodostaisi hallituksen niin sillä on todella järkyttäviä seurauksia Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta ja julkinen talous rappeutuu ja velka nousee ennätyslukemiin!</p><p><strong>Mitä tapahtuu jos tämä trio ottaa vallan seuraavaksi hallituskaudeksi?</strong></p><p>Rajat avattaisiin koko maailmalle, polttomoottoriautot kiellettäisiin, maito,-sokeri,-rasva ja lihavero säädettäisiin ja julkinen talous pilattaisiin mm. maahanmuuttajien tukien korottamisella ja metsähakkuut kiellettäisiin tai tiputettaisiin minimiin mikä rappeuttaa metsätalouden ja kilpailukyvyn ja tuo automaattisesti lisää työttömiä irtisanomisien kautta.</p><p>Valtion budjettivajeeseen yritettäisiin reagoida tuomalla halpatyövoimaa EU ja ETA alueiden ulkopuolella ja yritysten verot nostettaisiin pilviin mikä vaikeuttaa osaavan kotimaisen työvoiman palkkaamista.</p><p>Ainoastaan Tähtiliikkeen tasa-arvoinen politiikka jossa huomioidaan jokainen Suomalainen on oikea suunta rakentaa Suomesta velaton hyvinvointiyhteiskunta, missä varat jaetaan tasaisesti hyvinvointiin, lisäämme panostuksia koulutukseen ja nostamme työllisyyttä sen sijaan, että kuritamme yrityksiä ja työntekijöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut puolueiden kannatus galluppeja pelon sekaisin tuntein kun SDP ja Vihreät ovat selkeitä suosikkeja pääministeripuolueiksi ja mitä luultavammin Vasemmistoliitto olisi näille kaikkein mieluisin hallituskumppani.

Median aivopesu on sinällään onnistunut, että Suomen sisäinen turvallisuus on saatu unohdettua ja sellaiset puolueet jotka ajattelevat Suomalaisten hyvinvointia ja valtion julkista taloutta on saatu vaimennettua erittäin tyylikkäästi JULISTAMALLA ilmastohysteriaa.

Mikäli SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto muodostaisi hallituksen niin sillä on todella järkyttäviä seurauksia Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta ja julkinen talous rappeutuu ja velka nousee ennätyslukemiin!

Mitä tapahtuu jos tämä trio ottaa vallan seuraavaksi hallituskaudeksi?

Rajat avattaisiin koko maailmalle, polttomoottoriautot kiellettäisiin, maito,-sokeri,-rasva ja lihavero säädettäisiin ja julkinen talous pilattaisiin mm. maahanmuuttajien tukien korottamisella ja metsähakkuut kiellettäisiin tai tiputettaisiin minimiin mikä rappeuttaa metsätalouden ja kilpailukyvyn ja tuo automaattisesti lisää työttömiä irtisanomisien kautta.

Valtion budjettivajeeseen yritettäisiin reagoida tuomalla halpatyövoimaa EU ja ETA alueiden ulkopuolella ja yritysten verot nostettaisiin pilviin mikä vaikeuttaa osaavan kotimaisen työvoiman palkkaamista.

Ainoastaan Tähtiliikkeen tasa-arvoinen politiikka jossa huomioidaan jokainen Suomalainen on oikea suunta rakentaa Suomesta velaton hyvinvointiyhteiskunta, missä varat jaetaan tasaisesti hyvinvointiin, lisäämme panostuksia koulutukseen ja nostamme työllisyyttä sen sijaan, että kuritamme yrityksiä ja työntekijöitä.

 

 

]]>
18 http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272804-punavihrea-vasemmisto-hallitus-olisi-suomen-tuho#comments SDP Vaalit Vasemmistoliitto Vihreät Thu, 28 Mar 2019 11:51:26 +0000 Henri Nieminen http://henrinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272804-punavihrea-vasemmisto-hallitus-olisi-suomen-tuho
Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja ei voi äänestää Kokoomusta http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272803-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja-ei-voi-aanestaa-kokoomusta <p>Olen katsonut kaikki television vaalitenttiohjelmat. Olen katsonut jokaisen tähän mennessä esiintyneen puoluepuheenjohtajan tenttauksen illalla kello yhdeksän. Eilen oli vuorossa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.</p><p>En kannata mitään tiettyä puoluetta tai poliitikkoa. Kannatan vain asioita. Äänestän jokaisessa vaalissa eri tavalla. Olen niin sanottu liikkuva äänestäjä. Todella liikkuva. Minun kanssani samoin ajattelevia alkaa olla jo paljon.</p><p>Olen antanut näillä palstoilla kullekin poliitikolle kyytiä huonosta politiikasta tai asioiden hoidosta. Kukin on vuorollaan saanut haukkuja, jos on hoitanut asioita huonosti ilman mitattavissa olevia tuloksia. Kukin on vuorollaan saanut myös kehuja, jos on hoitanut asioita hyvin.</p><p>Li Andersson oli hyvä eilisessä tentissä. Hän osasi perustella asioita hyvin. Esimerkiksi sen, miksi ilmastonmuutoksessa emme voi tukeutua vielä vain sähköautoihin, jos tavoitteeksemme asetetaan myös pienituloisten mahdollisuus ajaa pienipäästöisillä autoilla. Toinen Li Anderssonin hyvin perustelema asia oli, että Sipilän hallitus teki väärin jakaessaan tuloveron kevennyksiä miljardi euroa, kun parempi sijoitus olisi ollut lyhentää valtion törkysuurta velkaa pahan päivän varalle laskusuhdanteeseen.</p><p>Ensimmäisen kerran jopa vaaliasiantuntija Matti Apunen oli ärsyyntynyt. Tällä kertaa hänen perustelunsa tuloveron kevennyksistä eivät oikein olleet loogisia ja vielä vähemmän hyvin perusteluja. Matti Apusen ärsyyntyminen oli luettavissa hänen kasvojensa pienistä yksityiskohdista. Li Anderssonin loogisuus ilmeisemmin yllätti.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;****</p><p>Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei toistaiseksi ole käsitelty television vaalitenttiohjelmissa. Eipä asiaa ole käsitelty myöskään lehtien vaalijutuissa eikä vaalikojuilla. Myös EU-politiikka on jätetty pois vaaliväittelyistä.</p><p>Miten Suomi EU:n jäsenmaana suhtautuu Kiinaan ja Kiinan Eurooppa-valloitukseen? Tulisiko EU:lla olla yksi yhteinen rajavalvonta ja tukeeko Suomi Frontexin laajentamista valvomaan EU:n ulkorajoja? Mikä tulisi olla EU:n yhteinen turvapaikanhakija- ja pakolaispolitiikka?</p><p>Miksi toiseksi tärkein vaaliteema ilmastomuutoksen jälkeen - EU-politiikka siis - on jätetty täysin pois? Miksi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jätetty täysin pois? Eikö Ylen toimittajilla Kirsi Heikelillä ja Olli Seurilla ole kyvykkyyttä asioihin? Eivätkö he hallitse EU-substanssia? Eivätkö he hallitse Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?</p><p>Onko presidentinkanslia kieltänyt verovaroin rahoitettua Yleä käsittelemästä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Kuka on tehnyt Ylessä päätöksen, ettei Suomen ulko- ja turvallisuuspolitikka eikä myöskään EU-politiikkaa käsitellä vaalitenteissä ollenkaan?</p><p>Sen sijaan ilmastopolitiikkaa junnataan samalla kaavalla illasta toiseen antamalla äänestäjälle mitään uutta.</p><p>Kyllästyttää jo tuo sama jokailtainen tankkaus.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;****</p><p>Olen päättänyt, etten voi äänestää sellaista poliittista puoluetta enkä sellaista ehdokasta, joka ei kannata tosiasiallisesti Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämän on jo toinen kerta eduskuntavaaleissa, millä perustella teen ehdokasvalintoja. Tälläkin kertaa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavalle vaihtoehtoja on vähän. Tuskastuttavan vähän.</p><p>Vasemmistoliitto ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta Vasemmistoliitto kertoo sen selkeästi äänestäjille. Vasemmistoliitto ei huijaa Nato-asiassa.</p><p>Toista maata on Kokoomus. Kokoomuksella on puoluekokouspäätös Suomen Nato-jäsenyyden kannattamisesta kohta 13 vuoden takaa Joensuun puoluekokouksesta vuonna 2006. Puoluekokouspäätöksestä huolimatta Kokoomus ei ole ajanut yhtään Suomen Nato-jäsenyyttä. Ei siis ole ajanut yhtään.</p><p>Kokoomus ei ole ottanut esille Suomen Nato-jäsenyyttä yksissäkään käymissään hallitusneuvotteluissa eikä ajanut sitä vuoden 2006 jälkeen. Ei hallitusneuvotteluissa vuosina 2007, 2011 eikä 2015. Ei myöskään vuosina 2010 eikä 2014. Viidet neuvottelut eikä Nato-jäsenyys ole senttiäkään lähempänä.</p><p>Kun puhuin ensimmäisessä luvussa tuloksista, tarkoitin juuri tätä. Yhteistyön kehittäminen Naton kanssa on eri asia kuin jäsenyys Natossa.</p><p>Kokoomus on kannattanut kokoomustaustaista Sauli Niinistöä presidentiksi, vaikka hän on tosiasiallisesti tekojensa perusteella yhtä paha Nato-vihaaja kuin Tarja Halonen.</p><p>Kuluneen neljän vuoden aikana Suomen myönteisten Nato-suhteiden ja puolustuksellisten länsisuhteiden eteenpäinviejiä ovat olleet sinisten Timo Soini ja Jussi Niinistö, ei Kokoomus ja vielä vähemmän presidentti Niinistö.</p><p>Kokoomuksen kyvyttömyys viedä Nato-asiaa eteenpäin on selvää, kun vertaa Sipilän hallituksen ja Kataisen sekä Stubbin hallituksien saavutuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan viemisessä kohti länttä. Kaikissa kolmessa hallituksessa Kokoomus on ollut mukana ja kahdessa ensimmäisessä vieläpä pääministeripuolueena. Silti mitään Nato-jäsenyysasialle ei saatu aikaan, päinvastoin. Kataisen sekä Stubbin hallituksien hallitusohjelmissa oli jopa &rdquo;<em>Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista</em>&rdquo; -kirjaus.</p><p>Kokoomus on Nato-huijaripuolue. Huijaripuolue sanan varsinaisessa merkityksessä. Mielikuvat ovat toista kuin todellisuus.</p><p>Luin vielä myös Kokoomuksen vaaliohjelman näihin vaaleihin. Tuo vaaliohjelma löytyy <u><a href="https://www.kokoomus.fi/wp-content/uploads/2019/03/kokoomuksen_vaaliohjelma_2019.pdf">täältä</a></u>.</p><p>Ohjelma on karua luettavaa Suomen Nato-jäsenyyden kannattajalle. Ei eroa Vasemmistoliiton, Vihreiden tai SDP:n ohjelmista. Nato-sana on mainittu ohjelmassa kertaalleen eikä tuotakaan kertaa Suomen Nato-jäsenyyttä edistäen: &rdquo;<em>Laajennetaan ja syvennetään puolustus- ja turvallisuusyhteistyön eri muotoihin osallistumista niin EU:n kuin Naton puitteissa sekä kahden- ja monenkeskisesti.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Osallistumista</em>&rdquo;. No joo. Petteri Orpo on täysin presidentti Niinistön talutusnuorassa ja Niinistöllä lienee ollut sanansa sanottavana Kokoomuksen Nato-kantoihin näissä vaaleissa. Sauli Niinistö on siis yhtä paha Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja kuin presidentti Tarja Halonen.</p><p>Minun on vaikea nähdä, että yksikään sellainen äänestäjä, joka kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, voisi äänestää tuollaista huijaripuoluetta. Kokoomus on siis Nato-huijaripuolue.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;****</p><p>Vielä lopuksi pieni huomio vaalilupausten rahoittamisesta. Toimittajat ovat - aivan oikein - tivanneet politiikoilta vastauksia, miten vaalilupauksia rahoitetaan. Monet puolueiden edistämisen arvoiseksi nimeämät hankkeet maksavat miljardeja tai vähintään satoja miljoonia.</p><p>Puolueet, jota eivät kannata toisten puolueiden ehdotuksia, näkevät jo muutaman miljoonan tai kymmenen miljoonan rahoituksen löytymistä mahdottomana. Eduskunnassa käydään jatkuvaa tiukkaa vääntöä muutaman miljoonan euron arvoisista hankkeista.</p><p>&rdquo;<em>Ministeriö antoi poikkeusluvan miljardihankkeelle - Oulun uuden yliopistollisen sairaalan rakentaminen alkanee jo ensi keväänä</em>&rdquo; oli uutisotsikko Kalevassa viime marraskuussa (<u><a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ministerio-antoi-poikkeusluvan-miljardihankkeelle-oulun-uuden-yliopistollisen-sairaalan-rakentaminen-alkanee-jo-ensi-kevaana/810853/">Kaleva 23.11.2018</a></u>).</p><p>Jutun mukaan uuden sairaalan rakentaminen kestää kymmenisen vuotta ja investointikustannus on noin miljardi euroa. Kyseessä on yksi Oulun seudun suurimmista rakentamishankkeista. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheen kustannusarvio on noin 600 miljoonaa euroa.</p><p>Kun kysellään Puolustusvoimien noin 1,2 miljardia euroa maksavan Laivue 2020 -hankeen järkevyyttä, miksi kukaan ei kyseenalaista Oulun noin miljardin euron sairaalahanketta?</p><p>Minä en kyseenalaista kumpaakaan, mutta vertailen poliitikkojen käyttäytymistä eri hankkeiden hyväksymisessä.</p><p>&rdquo;<em>Uusi jättisairaala Helsinkiin &ndash; yli 900 potilaspaikkaa, hinta-arvio jopa 700 miljoonaa</em>&rdquo; oli uutisotsikko Helsingin Uutisissa vajaa vuosi sitten (<u><a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/666588-uusi-jattisairaala-helsinkiin-yli-900-potilaspaikkaa-hinta-arvio-jopa-700-miljoonaa">Helsingin Uutiset 30.5.2018</a></u>).</p><p>Meilahden tornisairaalan mittava kolmivuotinen peruskorjaus valmistui vuodenvaihteessa 2014-2015 ja sekin maksoi noin 100 miljoonaa euroa. Espoon uusi sairaala 150 miljoonaa euroa, Hyvinkään Sairaalamäen sairaala 64 miljoonaa euroa, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus 49 miljoonaa euroa, Kuopion yliopistollisen sairaalan Kaarisairaala 71 miljoonaa euroa.</p><p>&rdquo;<em>Eduskuntatalon peruskorjauksen loppusumma selvisi: 115 miljoonaa euroa</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ylen sivuilla viime lokakuussa (<u><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10475174">Yle 25.10.2018</a></u>). Jutun mukaan kaikkien eduskunnan kiinteistöjen peruskorjausten yhteiskustannusten arvioidaan nousevan noin 262 miljoonaan euroon.</p><p>Eduskunta hyväksyi kahden ja puolen sadan miljoonan euron investoinnin nurinoitta. Kuinkahan monta kaksi ja puoli sataa miljoonaa euroa maksavaa hanketta onkaan mennyt eduskunnassa läpi nurinoitta?</p><p>&rdquo;<em>NCC peruskorjaa ulkoministeriön tilat Helsingin Katajanokalla</em>&rdquo; oli uutisotsikko Rakennuslehdessä vuosi sitten tammikuussa (<u><a href="https://www.rakennuslehti.fi/2018/01/ncc-peruskorjaa-ulkoministerion-tilat-helsingin-katajanokalla/">Rakennuslehti 31.1.2018</a></u>). Viimeksi 1980-luvulla peruskorjatut ulkoministeriön rakennukset peruskorjataan ja peruskorjauksen hinta lähentelee 90 miljoonaa (<u><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kulttuurihistoriallisesti-arvokas-merikasarmi-peruskorjataan-vuosina-2018-2021">Valtioneuvosto 6.9.2018</a></u>).</p><p>Noiden satojen miljoonien ja jopa miljardien investointia rakennuksiin ei käsitellä erikseen hanke hankkeelta eduskunnassa. Olen itsekin ollut aikanaan mukana taustavoimana hankkeissa, joissa kymmeniä miljoonia julkista rahaa on päätetty ihan tuosta vain niin, että päätös syntyy sutjakkaasti ilman kummoista poliittista harkintaa.</p><p>Ministeriö- ja eduskuntakiinteistöihin tuntuu löytyvän valtiolta helposti rahaa, mutta sen sijaan pieniinkään tie- ja ratahankkeisiin ei löydy veromarkkoja millään. Rahasta tapellaan vuosia. Nyt tie- ja rautatiehankkeita ollaan viemässä valtiolla erillisiin yhtiöihin. Valtio on perustanut Pohjolan Rautatiet Oy:n ja myi uudessa yhtiössään Nesteen osakkeet 105 miljoonalla eurolla.</p><p>Valtion ei ole kuitenkaan tarvinnut perustaa yhtiötä kiinteistöinvestointeihin, vaikka ne maksavatkin suurimmillaan saman verran kuin pienimmät tieinventoinnit. Rautatieinvestoinneissa 100 miljoonaa on pieni summa.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;****</p><p>&rdquo;<em>Suomi peruu sadan miljoonan ohjusoston Yhdysvalloista, Taktiset Atacms-ohjukset olivat liian kalliita Puolustusvoimille</em>&rdquo; oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa maalikuussa 2014 (<u><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002720170.html">HS 29.4.2014</a></u>).</p><p>Suomen puolustukselle 100 miljoonaa on siis todella iso raha. Kyse on siis sama summa, jolla saadaan niukin naukin yksi sairaala peruskorjatuksi ja josta päätökset tehdään ilman suurempaa keskustelua niin, että kukaan kyseenalaistaisi hanketta.</p><p>&rdquo;<em>Suomi ostaa vastatykistötutkia Israelista - Ukrainan sota on osoittanut, kuinka tärkeä tykistö edelleen on</em>&rdquo; (<u><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005962325.html">HS 11.1.2019</a></u>). Tuo investointi on noin 35 miljoonaa euroa (<u><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005100758.html">HS 23.2.2017</a></u>). Puolustusvoimat valmisteli hanketta yli kaksi vuotta. Jo 35 miljoonaa euroa on iso raha Puolustusvoimille. Rakennuksen peruskorjauksissa 35 miljoonaa ei vielä ole erikoisen suuri ja keskustelua herättävä summa.</p><p>Vertailuna mainittakoon, että valtiollisen Senaatti-kiinteistöjen Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus maksaa noin 35 miljoonaa euroa (<a href="https://www.senaatti.fi/2018/02/19/senaatin-vuosi-2017-valtiolle-merkittavat-toimitilasaastot-uusilla-tyoymparistoratkaisuilla-ja-kiinteistojen-myynneissa-jalleen-huippuvuosi/"><u>Senaatti-kiinteistöt 19.2.2018</u></a>). Jokainen voi tuossa vertailussa arvottaa rahankäytön hyödyllisyyttä.</p><p>Puolustusvoimille jopa alle kymmenen miljoonan euron asehankinta on iso investointi, kun itse olen ollut aikanaan taustalla edistämässä rakennusten peruskorjaushankkeita, joissa 10 miljoonan investointi on läpihuutojuttu, rutiinipäätös. Päätös, jolle kukaan ei lotkauta korviaan sekunniksikaan.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;****</p><p>Vuonna 2017 Sipilän hallitus budjetoi puolustusministeriön hallinnonalalle 170 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2016 lisätalousarviot huomioiden. 170 miljoonaa euroa on suurin piirtein sama rahamäärä kuin mitä vaikkapa Espoon uuden sairaalan rakentaminen maksaa.</p><p>170 miljoonasta 100 miljoonassa kyse oli vuosilta 2013&ndash;2015 siirrettyjä määrärahoja jo tehtyihin hankintoihin eikä se ollut siis todellisuudessa uutta rahaa. 30 miljoonassa kyse oli arvolisäverojen maksusta, jotka siis palautuvat takaisin valtion kassaan. Todellinen lisäys oli siis vain 50 miljoonaa euroa.</p><p>Vihreän liiton Vihreä Lanka -lehti kyseli seuraavasti:</p><p>&rdquo;<em>Varsinainen lisäys on siis 50 miljoonaa euroa. Jotakuinkin saman verran leikataan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä. Mitä sillä käytännössä saadaan?</em>&rdquo; (<u><a href="https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/170-miljoonaa-euroa-%E2%80%93-mihin-menev%C3%A4t-puolustusvoimien-lis%C3%A4rahat">Vihreä lanka 18.1.2016</a></u>).</p><p>Tuo kuvaa hyvin, mikä on vihreiden näkemys maanpuolustukselle myönnettävistä rahavaroista verrattuna kansalaisjärjestöille myönnettäviin rahavaroihin tai valtion kiinteistöihin upotettaviin rahavaroihin.</p><p>50 miljoonaa euroa on hieman päälle puolet siitä rahamäärästä kuin mitä Senaatti-kiinteistöt käyttää ulkoministeriön Katajanokan Merikasarmilla olevien rakennusten peruskorjaukseen. Finlandia-talon peruskorjauksen kustannuksiksi arvioidaan puolestaan 119 miljoonaa euroa.</p><p>Raha on siis Puolustusvoimissa todella kortilla.</p><p>&rdquo;<em>Puolustusvoimien toimitilakustannukset ovat nyt vuositasolla noin 260 miljoonaa euroa, josta rakennuskantaan liittyvää pääomavuokraa Senaatti-kiinteistöille on noin 150 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat pyrkii rajoittamaan vuotuiset kiinteistöinvestoinnit noin 60 miljoonan euron tasolle ja sitä suunnataan mahdollisimman paljon nykyisen rakennuskannan korjaamiseen.</em>&rdquo; kirjoitti puolustusministeri Jussi Niinistö blogissaan viime keväänä (<u><a href="http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255481-senaatti-kiinteistot-pilkottava">Jussi Niinistö, US-blogi 18.5.2018</a></u>).</p><p>&rdquo;<em>Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos 157 milj. euroa ylitti tavoitteen 42 milj. eurolla. Tulos muodostui vuokraustoiminnan tuloksesta 78 milj. euroa ja myyntitoiminnan tuloksesta 79 milj. euroa milj. euroa.</em>&rdquo; (<u><a href="https://www.senaatti.fi/2018/02/19/senaatin-vuosi-2017-valtiolle-merkittavat-toimitilasaastot-uusilla-tyoymparistoratkaisuilla-ja-kiinteistojen-myynneissa-jalleen-huippuvuosi/">Senaatti-kiinteistöt 19.2.2018</a></u>).</p><p>Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitosjärjestelmä, jossa valtio vuokraa itseltään, Senaatti-kiinteistöt tekee voittoa ja palauttaa rahat valtiolle niin, että Senaatti-kiinteistöjen tulosvarat ovat pois itse ministeriöiden käytöstä.</p><p>Vuonna 2017 tuo Senaatti-kiinteistöjen &rdquo;rälssinä&rdquo; keräämä &rdquo;rälssivero&rdquo; oli 78 miljoonaa euroa. Kyseessä on eräänlainen Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tuloksesta syntyvä pakkovero, jolla voidaan pienentää ministeriöiden tosiasiallisessa käytössä olevia varoja. Todella fiksusti kehitetty järjestelmä leikkaamaan valtion menoja vuokrarahan kierrättämisellä valtion sisällä.</p><p>Valtion olisi pitänyt palauttaa Senaatti-kiinteistöjen tuloksen 78 miljoonaa euroa takaisin valtionhallinnon toimijoille siinä suhteessa kuin ne ovat vuokria Senaatille maksaneet.</p><p>Rakennuskannasta on pidettävä hyvää huolta, mutta olisiko hankkeita syytä vertailla hieman laajemmassa perspektiivissä ja myös muihin tarpeellisiin investointeihin. Soten myötä esimerkiksi olemassa olevia terveydenhuollon hyväkuntoisiakin rakennuksia taitaa jäädä tyhjilleen ja uutta vain rakennetaan ilman laajempaa koko Suomea käsittävää koordinaatiota.</p><p>Senaatti-kiinteistötkin toki investoi vain eduskunnan vahvistaman Senaatti-kiinteistöjen investointikehyksen puitteissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen katsonut kaikki television vaalitenttiohjelmat. Olen katsonut jokaisen tähän mennessä esiintyneen puoluepuheenjohtajan tenttauksen illalla kello yhdeksän. Eilen oli vuorossa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

En kannata mitään tiettyä puoluetta tai poliitikkoa. Kannatan vain asioita. Äänestän jokaisessa vaalissa eri tavalla. Olen niin sanottu liikkuva äänestäjä. Todella liikkuva. Minun kanssani samoin ajattelevia alkaa olla jo paljon.

Olen antanut näillä palstoilla kullekin poliitikolle kyytiä huonosta politiikasta tai asioiden hoidosta. Kukin on vuorollaan saanut haukkuja, jos on hoitanut asioita huonosti ilman mitattavissa olevia tuloksia. Kukin on vuorollaan saanut myös kehuja, jos on hoitanut asioita hyvin.

Li Andersson oli hyvä eilisessä tentissä. Hän osasi perustella asioita hyvin. Esimerkiksi sen, miksi ilmastonmuutoksessa emme voi tukeutua vielä vain sähköautoihin, jos tavoitteeksemme asetetaan myös pienituloisten mahdollisuus ajaa pienipäästöisillä autoilla. Toinen Li Anderssonin hyvin perustelema asia oli, että Sipilän hallitus teki väärin jakaessaan tuloveron kevennyksiä miljardi euroa, kun parempi sijoitus olisi ollut lyhentää valtion törkysuurta velkaa pahan päivän varalle laskusuhdanteeseen.

Ensimmäisen kerran jopa vaaliasiantuntija Matti Apunen oli ärsyyntynyt. Tällä kertaa hänen perustelunsa tuloveron kevennyksistä eivät oikein olleet loogisia ja vielä vähemmän hyvin perusteluja. Matti Apusen ärsyyntyminen oli luettavissa hänen kasvojensa pienistä yksityiskohdista. Li Anderssonin loogisuus ilmeisemmin yllätti.

                                                                                       ****

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei toistaiseksi ole käsitelty television vaalitenttiohjelmissa. Eipä asiaa ole käsitelty myöskään lehtien vaalijutuissa eikä vaalikojuilla. Myös EU-politiikka on jätetty pois vaaliväittelyistä.

Miten Suomi EU:n jäsenmaana suhtautuu Kiinaan ja Kiinan Eurooppa-valloitukseen? Tulisiko EU:lla olla yksi yhteinen rajavalvonta ja tukeeko Suomi Frontexin laajentamista valvomaan EU:n ulkorajoja? Mikä tulisi olla EU:n yhteinen turvapaikanhakija- ja pakolaispolitiikka?

Miksi toiseksi tärkein vaaliteema ilmastomuutoksen jälkeen - EU-politiikka siis - on jätetty täysin pois? Miksi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jätetty täysin pois? Eikö Ylen toimittajilla Kirsi Heikelillä ja Olli Seurilla ole kyvykkyyttä asioihin? Eivätkö he hallitse EU-substanssia? Eivätkö he hallitse Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

Onko presidentinkanslia kieltänyt verovaroin rahoitettua Yleä käsittelemästä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Kuka on tehnyt Ylessä päätöksen, ettei Suomen ulko- ja turvallisuuspolitikka eikä myöskään EU-politiikkaa käsitellä vaalitenteissä ollenkaan?

Sen sijaan ilmastopolitiikkaa junnataan samalla kaavalla illasta toiseen antamalla äänestäjälle mitään uutta.

Kyllästyttää jo tuo sama jokailtainen tankkaus.

                                                                                       ****

Olen päättänyt, etten voi äänestää sellaista poliittista puoluetta enkä sellaista ehdokasta, joka ei kannata tosiasiallisesti Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämän on jo toinen kerta eduskuntavaaleissa, millä perustella teen ehdokasvalintoja. Tälläkin kertaa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavalle vaihtoehtoja on vähän. Tuskastuttavan vähän.

Vasemmistoliitto ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta Vasemmistoliitto kertoo sen selkeästi äänestäjille. Vasemmistoliitto ei huijaa Nato-asiassa.

Toista maata on Kokoomus. Kokoomuksella on puoluekokouspäätös Suomen Nato-jäsenyyden kannattamisesta kohta 13 vuoden takaa Joensuun puoluekokouksesta vuonna 2006. Puoluekokouspäätöksestä huolimatta Kokoomus ei ole ajanut yhtään Suomen Nato-jäsenyyttä. Ei siis ole ajanut yhtään.

Kokoomus ei ole ottanut esille Suomen Nato-jäsenyyttä yksissäkään käymissään hallitusneuvotteluissa eikä ajanut sitä vuoden 2006 jälkeen. Ei hallitusneuvotteluissa vuosina 2007, 2011 eikä 2015. Ei myöskään vuosina 2010 eikä 2014. Viidet neuvottelut eikä Nato-jäsenyys ole senttiäkään lähempänä.

Kun puhuin ensimmäisessä luvussa tuloksista, tarkoitin juuri tätä. Yhteistyön kehittäminen Naton kanssa on eri asia kuin jäsenyys Natossa.

Kokoomus on kannattanut kokoomustaustaista Sauli Niinistöä presidentiksi, vaikka hän on tosiasiallisesti tekojensa perusteella yhtä paha Nato-vihaaja kuin Tarja Halonen.

Kuluneen neljän vuoden aikana Suomen myönteisten Nato-suhteiden ja puolustuksellisten länsisuhteiden eteenpäinviejiä ovat olleet sinisten Timo Soini ja Jussi Niinistö, ei Kokoomus ja vielä vähemmän presidentti Niinistö.

Kokoomuksen kyvyttömyys viedä Nato-asiaa eteenpäin on selvää, kun vertaa Sipilän hallituksen ja Kataisen sekä Stubbin hallituksien saavutuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan viemisessä kohti länttä. Kaikissa kolmessa hallituksessa Kokoomus on ollut mukana ja kahdessa ensimmäisessä vieläpä pääministeripuolueena. Silti mitään Nato-jäsenyysasialle ei saatu aikaan, päinvastoin. Kataisen sekä Stubbin hallituksien hallitusohjelmissa oli jopa ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista” -kirjaus.

Kokoomus on Nato-huijaripuolue. Huijaripuolue sanan varsinaisessa merkityksessä. Mielikuvat ovat toista kuin todellisuus.

Luin vielä myös Kokoomuksen vaaliohjelman näihin vaaleihin. Tuo vaaliohjelma löytyy täältä.

Ohjelma on karua luettavaa Suomen Nato-jäsenyyden kannattajalle. Ei eroa Vasemmistoliiton, Vihreiden tai SDP:n ohjelmista. Nato-sana on mainittu ohjelmassa kertaalleen eikä tuotakaan kertaa Suomen Nato-jäsenyyttä edistäen: ”Laajennetaan ja syvennetään puolustus- ja turvallisuusyhteistyön eri muotoihin osallistumista niin EU:n kuin Naton puitteissa sekä kahden- ja monenkeskisesti.

Osallistumista”. No joo. Petteri Orpo on täysin presidentti Niinistön talutusnuorassa ja Niinistöllä lienee ollut sanansa sanottavana Kokoomuksen Nato-kantoihin näissä vaaleissa. Sauli Niinistö on siis yhtä paha Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja kuin presidentti Tarja Halonen.

Minun on vaikea nähdä, että yksikään sellainen äänestäjä, joka kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, voisi äänestää tuollaista huijaripuoluetta. Kokoomus on siis Nato-huijaripuolue.

                                                                                       ****

Vielä lopuksi pieni huomio vaalilupausten rahoittamisesta. Toimittajat ovat - aivan oikein - tivanneet politiikoilta vastauksia, miten vaalilupauksia rahoitetaan. Monet puolueiden edistämisen arvoiseksi nimeämät hankkeet maksavat miljardeja tai vähintään satoja miljoonia.

Puolueet, jota eivät kannata toisten puolueiden ehdotuksia, näkevät jo muutaman miljoonan tai kymmenen miljoonan rahoituksen löytymistä mahdottomana. Eduskunnassa käydään jatkuvaa tiukkaa vääntöä muutaman miljoonan euron arvoisista hankkeista.

Ministeriö antoi poikkeusluvan miljardihankkeelle - Oulun uuden yliopistollisen sairaalan rakentaminen alkanee jo ensi keväänä” oli uutisotsikko Kalevassa viime marraskuussa (Kaleva 23.11.2018).

Jutun mukaan uuden sairaalan rakentaminen kestää kymmenisen vuotta ja investointikustannus on noin miljardi euroa. Kyseessä on yksi Oulun seudun suurimmista rakentamishankkeista. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheen kustannusarvio on noin 600 miljoonaa euroa.

Kun kysellään Puolustusvoimien noin 1,2 miljardia euroa maksavan Laivue 2020 -hankeen järkevyyttä, miksi kukaan ei kyseenalaista Oulun noin miljardin euron sairaalahanketta?

Minä en kyseenalaista kumpaakaan, mutta vertailen poliitikkojen käyttäytymistä eri hankkeiden hyväksymisessä.

Uusi jättisairaala Helsinkiin – yli 900 potilaspaikkaa, hinta-arvio jopa 700 miljoonaa” oli uutisotsikko Helsingin Uutisissa vajaa vuosi sitten (Helsingin Uutiset 30.5.2018).

Meilahden tornisairaalan mittava kolmivuotinen peruskorjaus valmistui vuodenvaihteessa 2014-2015 ja sekin maksoi noin 100 miljoonaa euroa. Espoon uusi sairaala 150 miljoonaa euroa, Hyvinkään Sairaalamäen sairaala 64 miljoonaa euroa, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus 49 miljoonaa euroa, Kuopion yliopistollisen sairaalan Kaarisairaala 71 miljoonaa euroa.

Eduskuntatalon peruskorjauksen loppusumma selvisi: 115 miljoonaa euroa” oli uutisotsikko Ylen sivuilla viime lokakuussa (Yle 25.10.2018). Jutun mukaan kaikkien eduskunnan kiinteistöjen peruskorjausten yhteiskustannusten arvioidaan nousevan noin 262 miljoonaan euroon.

Eduskunta hyväksyi kahden ja puolen sadan miljoonan euron investoinnin nurinoitta. Kuinkahan monta kaksi ja puoli sataa miljoonaa euroa maksavaa hanketta onkaan mennyt eduskunnassa läpi nurinoitta?

NCC peruskorjaa ulkoministeriön tilat Helsingin Katajanokalla” oli uutisotsikko Rakennuslehdessä vuosi sitten tammikuussa (Rakennuslehti 31.1.2018). Viimeksi 1980-luvulla peruskorjatut ulkoministeriön rakennukset peruskorjataan ja peruskorjauksen hinta lähentelee 90 miljoonaa (Valtioneuvosto 6.9.2018).

Noiden satojen miljoonien ja jopa miljardien investointia rakennuksiin ei käsitellä erikseen hanke hankkeelta eduskunnassa. Olen itsekin ollut aikanaan mukana taustavoimana hankkeissa, joissa kymmeniä miljoonia julkista rahaa on päätetty ihan tuosta vain niin, että päätös syntyy sutjakkaasti ilman kummoista poliittista harkintaa.

Ministeriö- ja eduskuntakiinteistöihin tuntuu löytyvän valtiolta helposti rahaa, mutta sen sijaan pieniinkään tie- ja ratahankkeisiin ei löydy veromarkkoja millään. Rahasta tapellaan vuosia. Nyt tie- ja rautatiehankkeita ollaan viemässä valtiolla erillisiin yhtiöihin. Valtio on perustanut Pohjolan Rautatiet Oy:n ja myi uudessa yhtiössään Nesteen osakkeet 105 miljoonalla eurolla.

Valtion ei ole kuitenkaan tarvinnut perustaa yhtiötä kiinteistöinvestointeihin, vaikka ne maksavatkin suurimmillaan saman verran kuin pienimmät tieinventoinnit. Rautatieinvestoinneissa 100 miljoonaa on pieni summa.

                                                                                       ****

Suomi peruu sadan miljoonan ohjusoston Yhdysvalloista, Taktiset Atacms-ohjukset olivat liian kalliita Puolustusvoimille” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa maalikuussa 2014 (HS 29.4.2014).

Suomen puolustukselle 100 miljoonaa on siis todella iso raha. Kyse on siis sama summa, jolla saadaan niukin naukin yksi sairaala peruskorjatuksi ja josta päätökset tehdään ilman suurempaa keskustelua niin, että kukaan kyseenalaistaisi hanketta.

Suomi ostaa vastatykistötutkia Israelista - Ukrainan sota on osoittanut, kuinka tärkeä tykistö edelleen on” (HS 11.1.2019). Tuo investointi on noin 35 miljoonaa euroa (HS 23.2.2017). Puolustusvoimat valmisteli hanketta yli kaksi vuotta. Jo 35 miljoonaa euroa on iso raha Puolustusvoimille. Rakennuksen peruskorjauksissa 35 miljoonaa ei vielä ole erikoisen suuri ja keskustelua herättävä summa.

Vertailuna mainittakoon, että valtiollisen Senaatti-kiinteistöjen Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus maksaa noin 35 miljoonaa euroa (Senaatti-kiinteistöt 19.2.2018). Jokainen voi tuossa vertailussa arvottaa rahankäytön hyödyllisyyttä.

Puolustusvoimille jopa alle kymmenen miljoonan euron asehankinta on iso investointi, kun itse olen ollut aikanaan taustalla edistämässä rakennusten peruskorjaushankkeita, joissa 10 miljoonan investointi on läpihuutojuttu, rutiinipäätös. Päätös, jolle kukaan ei lotkauta korviaan sekunniksikaan.

                                                                                       ****

Vuonna 2017 Sipilän hallitus budjetoi puolustusministeriön hallinnonalalle 170 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2016 lisätalousarviot huomioiden. 170 miljoonaa euroa on suurin piirtein sama rahamäärä kuin mitä vaikkapa Espoon uuden sairaalan rakentaminen maksaa.

170 miljoonasta 100 miljoonassa kyse oli vuosilta 2013–2015 siirrettyjä määrärahoja jo tehtyihin hankintoihin eikä se ollut siis todellisuudessa uutta rahaa. 30 miljoonassa kyse oli arvolisäverojen maksusta, jotka siis palautuvat takaisin valtion kassaan. Todellinen lisäys oli siis vain 50 miljoonaa euroa.

Vihreän liiton Vihreä Lanka -lehti kyseli seuraavasti:

Varsinainen lisäys on siis 50 miljoonaa euroa. Jotakuinkin saman verran leikataan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä. Mitä sillä käytännössä saadaan?” (Vihreä lanka 18.1.2016).

Tuo kuvaa hyvin, mikä on vihreiden näkemys maanpuolustukselle myönnettävistä rahavaroista verrattuna kansalaisjärjestöille myönnettäviin rahavaroihin tai valtion kiinteistöihin upotettaviin rahavaroihin.

50 miljoonaa euroa on hieman päälle puolet siitä rahamäärästä kuin mitä Senaatti-kiinteistöt käyttää ulkoministeriön Katajanokan Merikasarmilla olevien rakennusten peruskorjaukseen. Finlandia-talon peruskorjauksen kustannuksiksi arvioidaan puolestaan 119 miljoonaa euroa.

Raha on siis Puolustusvoimissa todella kortilla.

Puolustusvoimien toimitilakustannukset ovat nyt vuositasolla noin 260 miljoonaa euroa, josta rakennuskantaan liittyvää pääomavuokraa Senaatti-kiinteistöille on noin 150 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat pyrkii rajoittamaan vuotuiset kiinteistöinvestoinnit noin 60 miljoonan euron tasolle ja sitä suunnataan mahdollisimman paljon nykyisen rakennuskannan korjaamiseen.” kirjoitti puolustusministeri Jussi Niinistö blogissaan viime keväänä (Jussi Niinistö, US-blogi 18.5.2018).

Senaatti-kiinteistöjen kokonaistulos 157 milj. euroa ylitti tavoitteen 42 milj. eurolla. Tulos muodostui vuokraustoiminnan tuloksesta 78 milj. euroa ja myyntitoiminnan tuloksesta 79 milj. euroa milj. euroa.” (Senaatti-kiinteistöt 19.2.2018).

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitosjärjestelmä, jossa valtio vuokraa itseltään, Senaatti-kiinteistöt tekee voittoa ja palauttaa rahat valtiolle niin, että Senaatti-kiinteistöjen tulosvarat ovat pois itse ministeriöiden käytöstä.

Vuonna 2017 tuo Senaatti-kiinteistöjen ”rälssinä” keräämä ”rälssivero” oli 78 miljoonaa euroa. Kyseessä on eräänlainen Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tuloksesta syntyvä pakkovero, jolla voidaan pienentää ministeriöiden tosiasiallisessa käytössä olevia varoja. Todella fiksusti kehitetty järjestelmä leikkaamaan valtion menoja vuokrarahan kierrättämisellä valtion sisällä.

Valtion olisi pitänyt palauttaa Senaatti-kiinteistöjen tuloksen 78 miljoonaa euroa takaisin valtionhallinnon toimijoille siinä suhteessa kuin ne ovat vuokria Senaatille maksaneet.

Rakennuskannasta on pidettävä hyvää huolta, mutta olisiko hankkeita syytä vertailla hieman laajemmassa perspektiivissä ja myös muihin tarpeellisiin investointeihin. Soten myötä esimerkiksi olemassa olevia terveydenhuollon hyväkuntoisiakin rakennuksia taitaa jäädä tyhjilleen ja uutta vain rakennetaan ilman laajempaa koko Suomea käsittävää koordinaatiota.

Senaatti-kiinteistötkin toki investoi vain eduskunnan vahvistaman Senaatti-kiinteistöjen investointikehyksen puitteissa.

]]>
17 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272803-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja-ei-voi-aanestaa-kokoomusta#comments 2019 eduskuntavaalit EU ja Nato Kokoomus Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Vasemmistoliitto Thu, 28 Mar 2019 11:50:55 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272803-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja-ei-voi-aanestaa-kokoomusta