James Hirvisaari - Suomi on suomalaisten maa Kansanedustaja. Suora ja lahjomaton.

Palveluseteli

Valinnanvapaus ja isäni - Kodinomaisesti kani?

Maakunta- ja soteuudistus ei minua kiinnosta pätkän vertaa, koska juuri nyt minua kiinnostaa 95-vuotiaan isäni lähitulevaisuus. Hänellä on käytössään valinnanvapaus ja palvelusetelit. Hän voi mennä yksityiseen hoivakotiin, julkiseen hoivakotiin tai yhdistyksen tai säätiön ylläpitämään hoivakotiin.

Ei hän siis sotea tarvitse, enkä tarvitse minäkään. Hoitopaikan me ukolle tarvitsemme. Palvelusetelillä ja valinnavapaudella, ja mahdollisesti jopa ilman niitä.

Palvelusetelijärjestelmää kehitettävä

Kun kirjoitin juttuni otsikolla ”Esperi Care – vain jäävuoren huippu?”, sain heti yhteydenottoja aiheesta. Minua muistutettiin mm. siitä, että myös julkisella toimijalla on oma vastuunsa siitä, ettei vanhustenhuollossa ole kaikki hyvin.

Kunnat ovat taloudellisesti tiukilla ja kilpailutuksia tehdään säästöjä hakien. Kun palveluita kilpailutetaan, on hinta ainoa valintaperuste. Peruslaadun kerrotaan olevan kriteereissä, mutta laatukriteerit ovat usein minimivaatimuksia eivätkä aina kuvaa sitä, mikä on hyvää hoitoa.

Entä kun hyvät hoitopaikat ovat jo täynnä

Hoitopaikan valinnanvapaus — toteutettuna vaikkapa palvelusetelillä tms. — eihän se mitenkään takaa, että pääsee hyvään hoitoon. Kyllähän hyvistä paikoista sana kiirii ja ne täyttyvät nopeasti ensimmäisinä. Miten silloin pystyy vaikuttamaan hoitopaikkaa vaihtamalla, kun parempaa ei ole tarjolla? Vanhana kun ei ole aikaa odoteltavaksi. 

Tämä on aina mietityttänyt, kun valinnanvapaudella perustellaan asioiden muuttuvan paremmiksi.

Palvelusetelillä parempia palveluita

Eduskunnan puhemies Risikko pohti tänään ansiokkaasti (hs 4.9.2018) sitä, miten sote- palveluja voisi parantaa tässä ja nyt. Ja nosti esille palvelusetelien käytön yhdenvertaisten peruspalveluiden turvaamiseksi. Ajattelen täsmälleen samoin. Olen saanut kesän kuluessa vetoomuksia palveluseteleiden käytön lisäämisestä. Palautetta on tullut niin jonossa palveluja odottavilta ihmisiltä kuin pk-yrittäjiltä. Mittava sote- uudistus on vielä kesken ja se alkaa vaikuttaa ihmisten palveluihin pääsyyn viiveellä. Ihmiset toivovat toimia, jotka vaikuttaisivat nopeammin.

Voisiko koulukuljetuksen järjestää paremmin?

Lapseni aloitti esikoulun. Koska asumme yli viiden kilometrin etäisyydellä esikoulusta, on lapseni oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen. Ainakin meillä kunta on järjestänyt kuljetuksen bussilla, jolla kulkevat kaikki alueen koululaiset. Ei kovin mukava juttu esikoululaisen kannalta, sillä opetus alkaa vasta 45 minuuttia bussin perillesaapumisen jälkeen.

Aholan aktiivimalli

Työtön Anna-Maija Tikkanen ehdottaa ilmaista nettiä ja bussilippua köyhille (Yle Areena 18.05.2018) - netistä en ole samaa mieltä, sillä se löytyy kirjastosta, mutta bussilippu on ihan hyvä idea.

Onko tulevan sote-asiakasmaksulain mahdollinen maksukatto oikeudenmukainen?

 

"Lähes puolet suomalaisista maksaa vuosittain joitakin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja.

THL:n tutkimuksen mukaan suuri osa maksuista kasautui kuitenkin hyvin pienelle osalle väestöstä. Kymmenesosa asiakkaista maksoi lähes puolet kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista.

Uusi varhaiskasvatuslaki eli missä varhaiskasvatuksen ongelmat oikeasti ovat?

Uusi varhaiskasvatuslaki on tekeillä, ja tämä on kirvoittanut päiväkotien henkilökuntaa mielenilmaukseen tänään. Useiden päiväkotien työjärjestys on mennyt sekaisin, ryhmiä on yhdistelty ja osa päiväkodeista on ainakin osan päivää kiinni. Perheet ovat joutuneet järjestämään aikataulujaan uusiksi. Työpaikoillakin joustetaan ja säädetään töitä ja tehtäviä.

Päivähoidon palveluseteleistä

YLE uutisoi yksityisten päiväkotien ahdingosta kuntien siirtyessä ostopalveluista kohti palvelusetelimallia. Jutussa todetaan, että lasten hoitaminen yksityisessä ostopalvelupäiväkodeissa on kunnille usein kallista, ja tästä syystä kunnat haluavat siirtyä palvelusetelimalliin.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto - miten se pitäisi järjestää?

Opetusministeriö on selvittänyt englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämistä.  Englanninkielisen yo-tutkinnon tarkoituksena olisi edistää opiskelijoiden liikkuvuutta, parantaa kielitaitoa ja ennen kaikkea parantaa vieraskielisten asemaa toisen asteen koulutuksessa. Toissijaisina tavoitteina on edistää suomalaisen ylioppilastutkinnon kansainvälistä arvostusta, edistää aivotuontia sekä koulutusvientiä.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä