Tämän blogin uusimmat kirjoitukset

Suomen suunta

James Hirvisaari — Mon, 20 Feb 2012 19:25:46 +0000

Politiikkakoneistomme käy parhaillaan kuumana, ja yhteiskunnassamme on tapahtumassa suuria mullistuksia. Eurokriisi, Euroopan unionin liittovaltiokehitys, kuntarakenneuudistukset, maanpuolustuksen heikennykset, sukupuolineutraali avioliitto, monikulttuurihurmoksellinen maahanmuuttopolitiikka, EU-jäsenyyden tunkeminen perustuslakiin ja monet muut itsenäisyyttämme ja asemaamme suvereenina valtiona horjuttavat seikat aiheuttavat hämmennystä kansalaisissa. Pidän huolestuttavana sitä, että kansalaismielipidettä ei näissä kysymyksissä laisinkaan kuunnella.

Haluan kuitenkin nyt kirjoittaa asiasta, johon tänään törmäsin. Paikallisessa kaupassa on pakasteallas täynnä uusiseelantilaista halal-lihaa. Miksi suomalaisille tarjotaan uskonnollisten rituaaliloitsujen lomassa kiduttamalla eli ilman tainnutusta teurastettua lammasta? Haluaako kauppias jotenkin edistää ja tukea moista toimintaa? Onko se kannanotto "suvaitsevaisuuden" puolesta? Onko raakalaismaisten tapojen hyväksyminen suvaitsevaisuutta? Mutta ainakaan minä en suvaitse eläinten kiduttamista niin kuin en suvaitse mitään muutakaan kulttuurin tai uskonnon nimissä harrastettavaa väkivaltaa. Onneksi valintoja on helppo tehdä.

Kieltäydyn ehdottomasti syömästä halal-teurastettua lihaa. Missään tapauksessa en myöskään tietämättäni esimerkiksi ravintolassa halua syödä lihaa, jonka teurastuksen yhteydessä lausutaan islamilainen rukous. Asiakkaalla pitää olla tieto, jos teurastus on suoritettu uskonnollisen eläinrääkkäysrituaalin kautta.

Joissakin tapauksissa asiakkaat ovat kuitenkin joutuneet syömään tietämättään halal-lihaa. Eipä ole aiemmin tämmöinen mieleeni juolahtanut, mutta mitäpä jos vastineeksi pyytäisimme kaikkia suomalaisia teurastajia siunaamaan lihan Jeesuksen nimessä, kansakoulun ruokarukouksen tapaan. Kevennykseksi vakavan asian keskellä: sian kohdalla voitaisiin tehdä poikkeus, sillä läskisoosi ja joulukinkku ovat kansallisruokinamme varmasti siunattua lihaa ihan sellaisenaankin.

Sitten vetää jälleen vakavaksi. EU on nimittäin kaavaillut asetusta, joka sallisi eläinten rituaaliteurastuksen eli kurkun leikkaamisen auki ilman tainnutusta, ja säädös tulisi jäsenmaissa voimaan vuoden 2013 alusta. Jos se hyväksytään myös Suomessa, otamme jälleen askelen kohti primitiivikulttuuria. Ministeriössä ollaan asiasta tietoisia, ja Suomella on mahdollisuus jäädä asetuksen ulkopuolelle kansallisella lainsäädännöllä. Paineita rituaaliteurastuksen sallimiseen uskonnollisten tahojen suunnalta on kuitenkin varmasti odotettavissa.

Suunta on väärä kuten monessa muussakin EU-asiassa. Mielestäni kiduttamalla teurastetun lihan maahantuontikin pitäisi kokonaan kieltää. Samoin kaikkien muidenkin raakalaismaisten tapojen maahantuontia pitäisi hillitä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksilla.

(Julkaistu Itä-Häme -lehdessä 20.2.2012)

Vaikea valinta

James Hirvisaari — Sun, 05 Feb 2012 17:37:27 +0000

Aivan pian selviää, kuka on Suomen seuraava presidentti. Omissa toiveissani on ollut se, että Kokoomus joutuisi lujille näissä vaaleissa. Ennakkosuosikki Sauli Niinistön kannatus on kertynyt hänen persoonastaan ja perheestään, ei Kokoomuksen politiikasta. Kehuni Pekka Haavistoa kohtaan ovat olleet aitoja, mutta nekin ovat kohdistuneet henkilöön, eivät Vihreisiin.

Ehdokkaiden puolueet saivat eduskuntavaaleissa yhteensäkin vain 27,7 prosenttia äänistä, joten presidentinvaaleissa suurin osa eli yli 70 % kansalaisista joutuu katsomaan puolueen ohi ehdokasta valitessaan. Niin jouduin minäkin, mutta Vihreiden ohi en itse sittenkään kyennyt katsomaan. Minun oli pakko katsoa Kokoomuksen ohi. Hammasta purren päätin siis lopulta antaa ääneni Niinistölle. Älä nyt riehaannu vaan lue loppuun.

Facebook-kommentistani syntynyttä mediakohua olen hämmästellyt. Henkilökohtaista palautetta on sen takia tullut paljon, ja erityisesti olen kiinnittänyt huomiota kristikunnan lähettämiin huolestuneisiin viesteihin.

Haaviston lausunnot positiivisesta diskriminaatiosta ja rasismista eivät ole tyydyttäneet minua. Hän olisi voinut olla vaaliteemansa mukaisesti sovittelevampi. Myös voimakkaat kannanotot sukupuolineutraalin avioliiton ja varsinkin homoadoption puolesta painoivat vaa'assa. Haavisto lienee myös liittovaltiomiehiä ehkä vieläkin enemmän kuin Niinistö. Lisäksi Haavisto on ilmaissut olevansa vakavasti huolissaan kansallismielisyyden noususta. Minusta on käsittämätöntä, että kansallismielisyys eli tässä tapauksessa suomenmielisyys halutaan ymmärtää kielteiseksi asiaksi. Ehkä Haavisto muiden viherliberaalien tapaan ajattelee olevansa isänmaaton kosmopoliitti, jolle kansallisarvoilla ei ole mitään merkitystä. Valitettavasti Niinistökään ei näytä olevan sen isänmaallisempi vaan myötäilee liikaa Kokoomuksen EU-hurmoksellista linjaa.

Omituista eurohypetystä ja globalisoinnin sokaisevaa joukkosuggestiota molempien leirissä.

Kummallekin henkilönä olisin voinut ääneni antaa. Mutta kummankin takana ovat sellaiset arvolataukset, joiden takana en voi seistä.

Kävin äänestyskopissa. En kyennyt raapustamaan kumpaakaan numeroa. Valinta oli lopulta niin mahdoton, että jouduin viilaamaan oman kantani vielä viime sekunnilla. Jätin tyhjän lapun.

jameshirvisaari.com

Vasemmiston monikulttuurisuushurma

James Hirvisaari — Sat, 04 Feb 2012 06:55:00 +0000

Olen toitottanut tästä asiasta jo vuosikausia. Ennustin jo ajat sitten, että jos vasemmistopuolueet eivät kiristä maahanmuuttopolitiikkaansa, tavallinen veronmaksaja ja perinteisesti vasemmistoa äänestänyt suomalainen työntekijä antaa äänensä muualle. On nimittäin aivan takuuvarmaa, että normiduunari EI HALUA elätikseen monituhantisia elintasopakolaislaumoja eikä myöskään halpatyövoimaa polkemaan omaa elintasoaan ja työnsaantimahdollisuuksiaan.

Monille on tullut yllätyksenä, kuinka kiinteästi vasemmiston poliittiseen agendaan kuuluu internationalismi, monikulttuurisuus ja kansojen sekoittaminen.

SDP yritti hämätä ennen eduskuntavaaleja ("maassa maan tavalla"), mutta eihän koira karvoistaan tietenkään pääse. Vasemmistoaate tukee monikulttuuria ja toivottaa kaikki turvapaikkaturistit mitään kyselemättä tervetulleiksi.

Kommunistien toiminnan motiivina lienee niin suuri luokkaviha, että poliittiseen oppiin sovitetaan mikä tahansa isänmaata ja yhteiskuntaa tuhoava asia. Vihreissä näen samantyyppistä kieroutta.

"Internationalismi tarkoittaa, että me taistelemme sellaisen maailman puolesta, jossa ei ole rajoja ja jossa kaikilla ihmisillä on samat oikeudet." (Sosialistiliitto)

Juuri sitä varten sosialismi/kommunismi ei koskaan voi muuta kuin kannattaa monikulttuurisuutta ja olla samalla kaikin puolin suomalaisvastainen aate. Siihen tosiseikkaan perinteisesti vasemmistoa kannattaneiden kansalaisten olisi korkea aika havahtua.

Käytännössä tämä monikulttuurisuus kun lopulta kuitenkin tarkoittaa yksilöllisyyden tukahduttamista ja kaikkien pakottamista samaan punavihreään muottiin, jossa varsinkin isänmaallisuus on rikos.

Oikeistokin on sortunut monikulttuurisuushurmaan, vaikka heille sen taustalla onkin pyrkimys talouden globalismiin ja voittojen maksimointiin halvan työvoiman turvin.

Ongelman ytimeksi nousee se, että arvomaailmaltaan vastakkaisilla ideologioilla on näennäisesti yhteinen tavoite, ja molemmat ovat omassa ahneudessaan valmiita uhraamaan Suomen ja suomalaisuuden inhalle monikulttuurisuuden islamisoituvalle alttarille. Tämä on selkeästi nähtävissä kokoomuksen ja sosialidemokraattien epäpyhässä allianssissa ihan kaikessa sekä kunta- että valtakuntatasolla.

Kansallismielisyys ei ole äärioikeistolaisuutta vaan sellainen poliittinen aatesuunta, joka ajaa ja puolustaa rehellisesti omia kansallisia etujamme. Kyllä meitä terveestä itsekkyydestä voi syyttää, mutta ei rasismista eikä ihmisvihasta. Itse pidän sekä kommunismia että fasismia yhtä vastenmielisinä totalitarismin muotoina, ja islamismi on samaa vaarallista sarjaa.

Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, joka noudattaa maailmanmatkaajillekin lentokoneissa opetettua viisautta: hädän hetkellä aseta happinaamari ensin omille kasvoillesi, ja käänny vasta sitten auttamaan muita.

EU-kaaoksessa ja umpisokeassa monikulttuurihurmoksessa perussuomalaiset tarjoavat nyt happea Suomen kansalle.

jameshirvisaari.com

Perussuomalaisten suosion syyt

James Hirvisaari — Fri, 03 Feb 2012 15:39:34 +0000

Luin mielenkiintoisen tutkimuksen perussuomalaista ja puolueen menestystekijöistä.

Tutkimuksessa todetaan se, mitä itse olen jo pitkään julistanut: kaksi tärkeintä syytä puolueen suosiolle ovat eurokriisi ja maahanmuutto.

Eduskuntavaalien jälkeen tehty tutkimus osoitti, että tärkein syy äänestää perussuomalaisia oli eurokriisi (91%), ja toiseksi tärkeimpänä pidettiin maahanmuuttoasioita (89%).

Mielestäni tämä tosiasia on pidettävä visusti mielessä, sillä on tärkeää, että olemme uskollisia kannattajillemme ja että puolueena puhallamme edelleenkin yhteen hiileen kaikilla politiikan sektoreilla. Maahanmuuttopolitiikkaan vaadimme tiukennuksia, ja aihe on pidettävä agendammme ytimessä.

Tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajakunta on yhtä työväenluokkainen kuin vasemmistoliiton. Toisaalta perussuomalaisten kannattajissa on toiseksi eniten yrittäjiä heti kokoomuksen jälkeen. Kaksi kolmasosaa perussuomalaisten kannattajakunnasta on miehiä, kun taas vihreiden kannattajista yhtä suuri osuus on naisia. Lisäksi perussuomalaisten ja vanhakokoomukselaisten arvoprofiilit ovat "silmiinpistävän samanlaiset". Perussuomalaiset on konservatiivinen työväenpuolue ilman sosialismia.

Aasinsillasta toiseen

Vihainen punavihervasemmisto hurmostelee monikulttuuriaatteen palossa. Vasemmistoideologi haluaa monikulttuurisuutta, mutta normaali suomalainen työmies ei halua. Hämmästelen äkkiväärien vihersosialistien hysteerisiä raivonpurkauksia ja täysin avointa rasistiksi nimittelyä omaa kansaamme ja kulttuuriamme puolustavia, rauhallisen kiihkottomia perussuomalaisia kohtaan. Kaiketi heidän mielestään suomalaisilla ei ole omaa kansaa ja kulttuuria tai ainakaan siinä ei ole mitään puolustettavaa. Mutta meillä on oma isänmaa, oma kansa, oma kieli ja kulttuuri sekä maan tapa. Suomi on suomalaisten maa. Valitettavasti myös liberalisoitunut kokoomus on nämä seikat unohtanut.

Petollista itsetuhoisuutta on mainittu kaistapäinen hurmostelu, jossa ihannoidaan vierasta monokulttuuria ja syrjitään kaikkia muita. Monikulttuurisuus tarkoittaa rinnakkaiskulttuuria ja siis käytännössä suvaitsemattomuuden ja rasismin palvontaa. Rasistiksi nimittelijä on itse pahimman lajin vihapuhuja ja rasisti.

Ihmisillä voi olla valehtelevan median luomia vääriä mielikuvia perussuomalaisista. Olemme sanoutuneet puolueena täysin irti rasismista, väkivallasta ja kaikkinaisesta syrjinnästä. Ihmisvihalla me emme ratsasta. Me emme ole ulkomaalaisvastaisia ja muukalaisvihamielisiä äärioikeistolaisia. Emme ole vieraspelkoisia vihanlietsojia. Emme vastusta maahanmuuttoa vaan toimimme järkevämmän maahanmuuton puolesta. Kannatamme mahdollisimman hyviä etnisiä suhteita.

Ja kolmanteen

Kuulin, että muuan kurdirikollinen on pääsemässä piakkoin vankilasta. Vaikka mies on tuomittu vakavista rikoksista ja uhannut perhettään, häntä ei karkoteta kotimaahansa. Mutta sen sijaan suomalainen perhe joutuu elämään pelossa ja pakolaisena omassa maassaan. Eihän sen niin pidä mennä. Tässä on yksi asia, jossa suomalaiset ovat harvinaisen yksimielisiä: rikolliset maahanmuuttajat on karkotettava. Kansalaisten mielipidettä olisi ehdottomasti kuunneltava. Lakeja on viilattava niin, että viranomaiset joutuvat tekemään kansan tahdon mukaisia päätöksiä.

Tämä ei ole vaikea asia. Jos on yhteistä tahtoa, löytyy takuulla keinoja.

jameshirvisaari.com

Kakkonen vai kuutonen

James Hirvisaari — Wed, 01 Feb 2012 20:41:18 +0000

Ensi sunnuntaina selviää, kenestä tulee Suomen seuraava presidentti. Vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen keskustelu on käynyt kuumana. Joillekin valinta on täysin selvä, toisille äärimmäisen vaikea. Jopa niin vaikea, että jotkut poliitikotkin ovat sanoneet jättävänsä äänestämättä, mikä on ennen kuulumatonta.

Itse aion ilman muuta äänestää, vaikka kumpikin vaihtoehto tekee todella kipeää. Kakkonen vai kuutonen, siinäpä pulma.

Näppiksessä on uskomaton voima. Muutamalla kirjaimella voi nostattaa tunteita ja synnyttää suuren kohun. Näin kävi vaali-iltana tuloksen selvittyä, kun laitoin Facebook-seinälleni seuraavan viestin:

”En olisi ikinä uskonut, että joskus äänestäisin vihreää homoa, mutta siltä se ainakin nyt tällä hetkellä näyttää.” Ja hymynaama perään.

Iltalehti noukki kommenttini välittömästi ja teki siitä uutisen, joka oli vaali-illan luetuin, ja pelkästään Ampparit-uutispalvelun kautta artikkeli sai yli 5000 klikkausta. Juttu pääsi saman iltana jopa televisioon, ja aihetta puitiin mediassa pitkin viikkoa.

Olen kirjoittanut tilanteesta tarkemmin Uuden Suomen blogiini, mutta ensivaikutelmani todellakin oli asettua kisassa Haaviston puolelle. Tuki Haavistolle olisi ennen kaikkea protesti Kokoomuksen eurohuuruiselle ja liittovaltioon tähtäävälle kovan linjan politiikalle. Seinäkommentti ei kuitenkaan ollut mikään virallinen tiedonanto tai lopullinen kantani. Haavistohan on EU:n suhteen pitkälti noilla samoilla linjoilla.

Olen ollut todella hämmästynyt siitä, että juuri minun kantani kiinnostaa ihmisiä niin tavattoman paljon. Minullahan on vain yksi ääni, eikä vaikea valintani muuta kristillisiä arvojani tai politiikan tekemistäni piiruakaan mihinkään suuntaan. En jatkossakaan kannata homojen avioliittoa enkä adoptio-oikeutta. Tässä tilanteessa on nyt kaksi itselleni hyvin kaukaista vaihtoehtoa, kun vihreä maailmanhalaaja kilpailee EU-uskovaisen rahavallan edustajan kanssa. Toinen heistä on kuitenkin valittava. Toivon, että kisassa käydään tiukka vääntö.

Kyseessä on henkilövaali, ja olen saanut kummastakin ehdokkaasta henkilöinä ihan positiivisen kuvan. Niinistö on vaalien ennakkosuosikki, ja hänestä tulisi varmasti kaikin puolin hyvä presidentti. Myös Haavisto vaikuttaa todella fiksulta ihmiseltä ja voisi hyvinkin onnistua olemaan aidosti ”valtakunnan sovittelija”, joka puhuu esimerkiksi ihmisoikeuksien puolesta järkevällä tavalla.

Vähemmistön edustajana Haavisto voisi ottaa kantaa myös islamilaisen maailman ihmisoikeuksiin. Äskettäin uutisoitiin tapauksesta, jossa Britanniassa kolme vihapuhujaa oli vaatinut homojen teloittamista. Islamilaisissa maissa elämä voi olla varsin hankalaa myös muilla vähemmistöillä, ja Egyptissä naiset ovat olleet erittäin huolissaan uskonnollisten puolueiden menestyksestä viime vaaleissa. Wikipedian mukaan homoseksuaalisuus on edelleen rikos 77 maassa, ja kuolemantuomion siitä voi saada Iranissa, Mauritaniassa, Nigeriassa, Saudi-Arabiassa, Sudanissa, Arabiemiraateissa ja Jemenissä. Olisi mielenkiintoista kuulla Haaviston ajatuksia näistä aiheista.

Palautetta olen saanut paljon, sekä myönteistä että kielteistä. Monet perussuomalaisten kannattajat ja kristilliset piirit ovat ilmaisseet huolensa mahdollisesta asettumisestani Haaviston kannalle. Ajattelen kuitenkin niin, että olemme nyt ihan kaikki ”presidentin valitsijamiehiä”. Jokaisella on vain yksi ääni, ja jokaisella äänellä on sama painoarvo. Kukin siis antakoon äänensä täysin itsenäisesti ja oman mielensä mukaan. En ole tehnyt vaalityötä kenenkään muun kuin Soinin puolesta, mutta olen rohkaissut kansalaisia valitsemaan vapaasti.

Mitä siis kirjoitan omaan äänestyslappuuni? Onko se diplomatian vai rakkauden numero - sen olen luvannut ilmaista vasta vaalipäivän iltana.

(Julkaistu Päijät-Häme -lehdessä 1.2.2012)

jameshirvisaari.com

Ääni Haavistolle?

James Hirvisaari — Tue, 24 Jan 2012 19:55:55 +0000

Julkisuuteen on noussut Facebookin vaali-illan tilapäivitykseni, jossa mainitsin, että näyttää siltä, että toisella kierroksella asettuisin tukemaan Haavistoa.

Vaikka Facebook-seinä ei ole mikään virallinen tiedotuskanava vaan pikemminkin jutustelunurkka, ensituntumani todellakin on ollut asettua tukemaan Haavistoa - ja ennen kaikkea protestina Kokoomuksen harjoittamaa kovalinjaista politiikkaa kohtaan.

Tiukkaa tekee äänestää vihreää eli selkeästi perussuomalaisten poliittista vastapuolta edustavaa ehdokasta, mutta olenhan äänestänyt presidentinvaaleissa kerran myös RKP:tä, kun annoin ääneni Elisabeth Rehnille vuoden 1994 presidentinvaalien toisella kierroksella.

Vaikka Niinistö on erinomainen ehdokas, minun on hyvin vaikea äänestää Kokoomusta, koska ajattelen Kokoomuksen eurohuuruisen valtakoneiston olevan vastuussa Suomen suunnasta erityisesti EU-politiikassa. Vaikka Haavisto ei juurikaan poikkea Niinistön kannoista, vihreillä ei ole ollut valtaa sen asian suhteen.

On hyvä, että Kokoomus joutuu näissä vaaleissa lujille:

http://www.uusisuomi.fi/kysely/kummasta-tulee-suomen-tasavallan-presidentti

Median riehaantumisesta huolimatta en ole vielä lopullisesti päättänyt asiaa. Tunnustan, että minulla on kiusaus äänestää Haavistoa. Kyllä, minä voisin äänestää ”vihreää homoa”, kuten raflaavasti FB-seinälleni kirjoitin. Olen saanut hänestä henkilönä erittäin hyvän kuvan. Hän vaikuttaa todella fiksulta ihmiseltä ja voisi hyvinkin onnistua olemaan aidosti ”valtakunnan sovittelija”, joka puhuu ihmisoikeuksien puolesta järkevällä tavalla.

Niinistö sen sijaan vaikuttaa häneen verrattuna väsyneeltä ja - anteeksi vain - hiukan tylsältä. Hän ei ole ottanut kantaa oikein mihinkään. Mutta hyvä presidentti ja kansakunnan keulakuva hänestäkin aivan varmasti tulisi.

Tässä on nyt hiukan aikaa vielä pohtia tilannetta. Äänestämättä en kuitenkaan aio jättää. Maakuntalehden mukaan Haavistolta on kysytty, onko hänen vaalikampanjalleen HAITTAA, jos minä asetun häntä tukemaan. Mielestäni aika tyylitön kysymys, joka kertoo aika paljon lähinnä kysyjästä itsestään.

Olen saanut kansalaisilta ja perussuomalaisten kannattajilta huolestuneita yhteydenottoja uutisen tiimoilta. Muutama vihainen puhelukin on tullut. Olen aika hämmästynyt, kuinka äärimmäisen kielteisesti sukupuolivähemmistöön suhtaudutaan. Vaikka itse kannatan perinteisiä perhearvoja, ihmisten jyrkkä asenne on yllättänyt minut. Onneksi olen saanut ilahduttavan paljon myönteistäkin palautetta. Monien mielestä kannanottoni Haaviston puolesta on ollut sovittelevaa ja rohkeaa rajojen ylittämistä.

Kuuntelen kannattajiani, mutta lopullisen ratkaisuni teen aivan itse.

Jokaisella on vain yksi ääni. Oman ääneni painoarvo on tasan sama kuin kaikilla muillakin. En ole kehottanut ketään äänestämään samalla tavoin kuin itse ehkä äänestän. Jos äänestän vihreää ehdokasta, se on todellakin poikkeuksellista eikä muuta politiikan tekemistäni millään tavoin. Se ei myöskään muuta perussuomalaisten linjaa. Tämä on henkilövaali. Jokainen äänestäköön täysin oman mielensä mukaan.

Olen päättänyt toimia samalla tavoin kuin Timo Soini. Kun olen lopullisen valintani tehnyt, käyn ääneni antamassa. Ja ilmoitan vaalipäivän iltana klo 20, ketä olen äänestänyt.

Jos sitä joku minulta kysyy.

(Medialle tiedoksi: Tämä US-blogi on virallinen tiedotuskanavani, Facebookin seinä ei ole.)

jameshirvisaari.com

Eduskuntatyöstä

James Hirvisaari — Mon, 23 Jan 2012 22:26:03 +0000

Työtehtävät eduskunnassa ovat monipuolisia. Kansalaisille näkyvin osa lienee täysistunnot, jotka ovat katsottavissa internetin välityksellä ja osa niistä myös televisioidaan. Jotakuta saattaa hämmästyttää se, että pitkässä täysistunnossa salissa saattaa olla vain muutamia edustajia. Istuntoa voi kuitenkin seurata myös oman työhuoneen televisiosta, jolloin on mahdollista samalla tehdä muitakin hommia.

Hyvin vähän puheenvuoroilla kuitenkaan muihin vaikutetaan. Se on ehkä enemmänkin jonkinlaista teatteria ja esiintymistä äänestäjille. Monet ilmiselvästi nauttivat äänessä olemisesta, ja onhan esimerkiksi debatissa mahdollisimman terävä argumentointi jonkinlainen taitolaji. Itse olen käyttänyt puheenvuoroja tähän mennessä alle kymmenen kertaa, en puhu puhumisen vuoksi vaan käytän puheenvuoroja silloin, kun käsittelyssä on itselleni erityisen tärkeä asia.

Valiokuntien kokoukset vievät suuren osan kansanedustajan työpäivästä. Lisäksi kokousten ulkopuolella paksuihin asiakirjapinkkoihin perehtyminen vie aikaa yllättävän paljon. Aineiston läpikäymisessä avustaja tulee todellakin tarpeeseen. Eduskunta-avustajan toimenkuva onkin hyvin laaja, kattaen paitsi käytännön sihteerin työt myös osallistumisen poliittiseen taustatyöskentelyyn monin tavoin.

Yhteydenottoja sähköpostilla tulee päivittäin erittäin paljon, useita kymmeniä. Valitettavasti niihin kaikkiin on mahdotonta ehtiä perehtymään, mutta henkilökohtaisiin viesteihin olen pyrkinyt vastaamaan.

Kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin sataa kaatamalla. Niistäkin on vain kylmän viileästi valittava ne, jotka erityisesti kiinnostavat tai muutoin liittyvät joko omaan valiokuntatyöhön tai esimerkiksi oman maakunnan asioihin. Maakunnan kansanedustajat kokoontuvatkin säännöllisesti maakuntajohtajien järjestämiin palavereihin. Viime viikolla olimme vierailulla ELY-keskuksessa ja tällä viikolla osallistumme liikenneseminaariin.

Vaikka kansanedustajan työskentely tapahtuu enimmäkseen piilossa, tärkeimmät toiminnot kuitenkin ovat näkyvillä, sillä esimerkiksi kaikki puheenvuorot ja ”valtiopäivätoimet” löytyvät internetistä. Valtiopäivätoimia ovat muun muassa kirjalliset kysymykset, lakialoitteet ja talousarvioaloitteet. Lukemattomiin aloitteisiin olen laittanut nimeni yhdeksi allekirjoittajaksi. Alla on luettelo omista kirjallisista kysymyksistäni ja kahdesta talousarvioaloitteesta:

KIRJALLISET KYSYMYKSET:

1. KK 452/2011 vp

Kirjallinen kysymys: 4G-verkon käyttömahdollisuuksien varmistaminen
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 452/2011 vp

2. KK 415/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Fortumin ydinvoimalan toiminnan turvaaminen Loviisassa
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 415/2011 vp

3. KK 383/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Yleisradion ja FST5-kanavan rahoitus
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 383/2011 vp

4. KK 351/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Saamenkielisten uutisten lähetysaika Ylen TV-kanavilla
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 351/2011 vp

5. KK 308/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Työllistyneiden maahanmuuttajien epätasa-arvoinen kohtelu
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 308/2011 vp

6. KK 307/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Biokaasun käytön edistäminen liikenteessä
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 307/2011 vp

TALOUSARVIOALOITTEET:

1. TAA 79/2011 vp

Talousarvioaloite: Määrärahan osoittaminen Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen
(Hirvisaari, James /ps ym.)

Keskeiset asiakirjat: TAA 79/2011 vp

2. TAA 78/2011 vp

Talousarvioaloite: Määrärahan osoittaminen Kopsuontien (mt 3132) peruskorjauksen jatkamiseen
(Hirvisaari, James /ps ym. )

Keskeiset asiakirjat: TAA 78/2011 vp

Asiakirjat löytyvät eduskunnan internet-sivuilta.

Myös media seuraa tarkasti kansanedustajien tekemisiä. Median kohtaaminen on yksi osa kansanedustajien työnkuvaa. Median kautta informaatio välittyy kansalaisille. Valitettavasti lehtikirjoittelu on liian usein sensaatiohakuista ja suorastaan epäreilua viestintää. Jokainen edustaja kuitenkin luo itselleen sopivat suhteet toimittajiin. Itse olen asettanut tiukat rajat esiintymiselleni julkisuudessa. En suostu toimimaan lehtimiesten ehdoilla. Siitä huolimatta medianäkyvyyttä on ollut kohdallani enemmän kuin riittävästi.

Olen kritisoinut mediaa ankarasti ihan tarkoituksella. Ja ihan tarkoituksella olen käyttänyt voimakasta ja värikästä kieltä, jotta asiaani tartuttaisiin. Sanomani on noussut julkisuuteen, ja viestini on mennyt perille. Olen halunnut ravistella mediakenttää, ja toivottavasti sillä on ollut edes jonkinlaista vaikutusta journalismin laatuun. Mediakritiikki oli myös vaaliohjelmassani.

Samoin en ole ollut henkilökohtaisella tasolla erityisen pahoillani maahanmuuttopolitiikan kritiikistäni syntyneestä oikeuskäsittelystä. Olen halunnut nostattaa keskustelua sananvapaudesta ja muka kielletyistä aiheista. Vaikka olenkin sitä mieltä, että kyseinen keskustelu ei kuulu oikeussaleihin, prosessi on jo nyt tehnyt tehtävänsä. Osallistuminen yhteiskunnallisiin keskusteluihin on kaiken kaikkiaan tärkeä osa kansanedustajan tehtävänkuvaa.

Linja pitää.

jameshirvisaari.com

Rauhanuskonto tekee kansalaisista hyviä ihmisiä

James Hirvisaari — Sun, 22 Jan 2012 12:59:35 +0000

Kuten muualle maailmaan, rauhanuskonto tuo rauhan myös tänne vihantäyteiseen ja rasistiseen Suomeen. Sen seurauksena siis kaikkinainen rasismi ja syrjintä vähenevät, viha katoaa, naisten ja lasten ja vähemmistöjen asema paranee, seksuaalinen häiriköinti lakkaa, lainsäädäntö luodaan nykyaikaiseksi ja oikeudenmukaiseksi, kaikenlainen nuorisoväkivalta poistuu kaduilta, kansalaisten turvallisuuden tunne kasvaa ja terrorismin uhkakin tyystin häviää.

Kuten muualla maailmassa, rauhanuskonnon täyttämässä ihanneyhteiskunnassa vallitsee sananvapaus, tasa-arvo, demokratia, ihmisoikeudet, äärimmäinen suvaitsevaisuus, täydellinen uskonnonvapaus ja vakaa yhteiskuntarauha.

Rauhanuskonto tekee kansalaisista hyviä ihmisiä.

jameshirvisaari.com

Timo Soini

James Hirvisaari — Thu, 12 Jan 2012 19:26:02 +0000

Minä sain vaalikoneesta tämmöisen tuloksen:

En sitä ihmettele, sillä HS:n arvokartalla olen Timon kanssa samassa pisteessä. Timo on isänmaan asialla. Timo ajaa kansallisia etuja. Timo on hyvä johtaja. Luja ja lempeä. Timosta tulee Suomen historian paras presidentti.

Arvokartta

jameshirvisaari.com