Vaikea valinta
Aivan pian selviää, kuka on Suomen seuraava presidentti. Omissa toiveissani on ollut se, että Kokoomus joutuisi lujille näissä vaaleissa. Ennakkosuosikki Sauli Niinistön kannatus on kertynyt hänen persoonastaan ja perheestään, ei Kokoomuksen politiikasta. Kehuni Pekka Haavistoa kohtaan ovat olleet aitoja, mutta nekin ovat kohdistuneet henkilöön, eivät Vihreisiin.
Ehdokkaiden puolueet saivat eduskuntavaaleissa yhteensäkin vain 27,7 prosenttia äänistä, joten presidentinvaaleissa suurin osa eli yli 70 % kansalaisista joutuu katsomaan puolueen ohi ehdokasta valitessaan. Niin jouduin minäkin, mutta Vihreiden ohi en itse sittenkään kyennyt katsomaan. Minun oli pakko katsoa Kokoomuksen ohi. Hammasta purren päätin siis lopulta antaa ääneni Niinistölle. Älä nyt riehaannu vaan lue loppuun.
Facebook-kommentistani syntynyttä mediakohua olen hämmästellyt. Henkilökohtaista palautetta on sen takia tullut paljon, ja erityisesti olen kiinnittänyt huomiota kristikunnan lähettämiin huolestuneisiin viesteihin.
Haaviston lausunnot positiivisesta diskriminaatiosta ja rasismista eivät ole tyydyttäneet minua. Hän olisi voinut olla vaaliteemansa mukaisesti sovittelevampi. Myös voimakkaat kannanotot sukupuolineutraalin avioliiton ja varsinkin homoadoption puolesta painoivat vaa'assa. Haavisto lienee myös liittovaltiomiehiä ehkä vieläkin enemmän kuin Niinistö. Lisäksi Haavisto on ilmaissut olevansa vakavasti huolissaan kansallismielisyyden noususta. Minusta on käsittämätöntä, että kansallismielisyys eli tässä tapauksessa suomenmielisyys halutaan ymmärtää kielteiseksi asiaksi. Ehkä Haavisto muiden viherliberaalien tapaan ajattelee olevansa isänmaaton kosmopoliitti, jolle kansallisarvoilla ei ole mitään merkitystä. Valitettavasti Niinistökään ei näytä olevan sen isänmaallisempi vaan myötäilee liikaa Kokoomuksen EU-hurmoksellista linjaa.
Omituista eurohypetystä ja globalisoinnin sokaisevaa joukkosuggestiota molempien leirissä.
Kummallekin henkilönä olisin voinut ääneni antaa. Mutta kummankin takana ovat sellaiset arvolataukset, joiden takana en voi seistä.
Kävin äänestyskopissa. En kyennyt raapustamaan kumpaakaan numeroa. Valinta oli lopulta niin mahdoton, että jouduin viilaamaan oman kantani vielä viime sekunnilla. Jätin tyhjän lapun.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Aika samat tunteet, vaikka äänestin Haavistoa. Homoadoptio ei ole minulle mikään stopperi, mutta tunnen adoptioasiat vähän tarkemmin joten voin luottaa sellaiseen tietoon, mitä ihmisillä (homoillakaan) ei tavallisesti ole.
Täytyy myöntää, että pääsit hiukan yllättämään. Odotin, että päädyt Niinistöön. Noh, ainakin kävit paikalla, etkä jäänyt sohvalle röhnöttämään.
Muuten myös Niinistö kannattaa homoadoptiota.
Ehkäpä Kuutosen kyydissä olisi eksoottisempaa.
http://www.youtube.com/watch?v=_lGYYbQbmfo
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ei pitänyt äänestää, mutta RKPn biodeen mentyä Haaviston taakse, oli pakko äänestää Niinistöä.
3 x 6 = 666 = 3 ääntä Niinistölle ja EU- pankkiireille.
Ostakaa kultaa, euro hajoaa aivan varmasti.
Kokoomus otti äänesi kiitollisena vastaan osoituksena lämpöisestä tuesta kokoomuksen politiikalle.
Stubb ja muut suomentuhoajat kiittävät sinua lämpöisesti :D
"Kokoomusministeri Alexander Stubb kommentoi Uudelle Suomelle Finlandia-talolla, että kyseessä on historiallinen päivä kokoomukselle ja Suomelle."
Niinpä. Itse en mennyt lopulta ollenkaan äänestämään. Katsoin ettei siitä ole mitään hyötyä. Suo siellä, vetelä täällä.
Sale vaikuttaa hämmentyneeltä (kin). Mites tässä nyt näin kävi, liian isoisiin saappaisiin hyppäsi.
Voi voi =)
Timo Soini 2018
Nämä vaalit olivat suvaitsevaisen Suomen voitto. Olen pettynyt, ettet voinut sille ääntä antaa. Tyhjä on yleensä vain tyhjää. Olen tyytyväinen, että Haaviston vastustajien yhteydenotot ovat kertoneet sinulle asenneilmaston todellisuudesta. Asioista, joita voit muuttaa.
Tällaisella jälkikäteisilmoituksella on erityisen vähän merkitystä. Vaikuttaa etukäteisilmoituksen paikkailulta. Todenperäisyyskin vaatisi todisteita.
Hirvisaaren perustelut olivat vakuuttavia.
(Jussikin jopa tietää, että tyhjän lapun jättämistä ei voi todistaa.)
Tyhjää äänetäminen tai jopa äänestämättömyys on pelkurimaista käyttäytymistä. Ainahan voi äänestää vähemmän toivomaansa ehdokasta vastaa, mutta ei sinänsä kenenkään puolesta.
Esimerkiksi Elisabeth Rehn pääsi toiselle kierrokselle, kun häntä äänesty erittäin moni, jotta Paavo Väyrynen torpattaisiin.
Tuntuu uskomattomalta, että teitä on todella siis äänestämässä käyneitä, mutta ei kantaa ottaneita.
Kirjoituksesi johdonmukaisen järkevä.
Lukiessani sitä tunsin hienoista jännitystä säilyykö logiikka loppuun asti.
Lopputulos äänestyskopissa oli tässä tilanteessa ainoa oikea.
Ketä kiinnostaa sinun hoipertelusi ? Katso Soinin ploki ! Siellä on totuus. Taidat kuulua väärään eduskuntaryhmaan.

Kommentoi 22 kommenttia