Eduskuntatyöstä

Työtehtävät eduskunnassa ovat monipuolisia. Kansalaisille näkyvin osa lienee täysistunnot, jotka ovat katsottavissa internetin välityksellä ja osa niistä myös televisioidaan. Jotakuta saattaa hämmästyttää se, että pitkässä täysistunnossa salissa saattaa olla vain muutamia edustajia. Istuntoa voi kuitenkin seurata myös oman työhuoneen televisiosta, jolloin on mahdollista samalla tehdä muitakin hommia.

Hyvin vähän puheenvuoroilla kuitenkaan muihin vaikutetaan. Se on ehkä enemmänkin jonkinlaista teatteria ja esiintymistä äänestäjille. Monet ilmiselvästi nauttivat äänessä olemisesta, ja onhan esimerkiksi debatissa mahdollisimman terävä argumentointi jonkinlainen taitolaji. Itse olen käyttänyt puheenvuoroja tähän mennessä alle kymmenen kertaa, en puhu puhumisen vuoksi vaan käytän puheenvuoroja silloin, kun käsittelyssä on itselleni erityisen tärkeä asia.

Valiokuntien kokoukset vievät suuren osan kansanedustajan työpäivästä. Lisäksi kokousten ulkopuolella paksuihin asiakirjapinkkoihin perehtyminen vie aikaa yllättävän paljon. Aineiston läpikäymisessä avustaja tulee todellakin tarpeeseen. Eduskunta-avustajan toimenkuva onkin hyvin laaja, kattaen paitsi käytännön sihteerin työt myös osallistumisen poliittiseen taustatyöskentelyyn monin tavoin.

Yhteydenottoja sähköpostilla tulee päivittäin erittäin paljon, useita kymmeniä. Valitettavasti niihin kaikkiin on mahdotonta ehtiä perehtymään, mutta henkilökohtaisiin viesteihin olen pyrkinyt vastaamaan.

Kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin sataa kaatamalla. Niistäkin on vain kylmän viileästi valittava ne, jotka erityisesti kiinnostavat tai muutoin liittyvät joko omaan valiokuntatyöhön tai esimerkiksi oman maakunnan  asioihin. Maakunnan kansanedustajat kokoontuvatkin säännöllisesti maakuntajohtajien järjestämiin palavereihin. Viime viikolla olimme vierailulla ELY-keskuksessa ja tällä viikolla osallistumme liikenneseminaariin.

Vaikka kansanedustajan työskentely tapahtuu enimmäkseen piilossa, tärkeimmät toiminnot kuitenkin ovat näkyvillä, sillä esimerkiksi kaikki puheenvuorot ja ”valtiopäivätoimet” löytyvät internetistä. Valtiopäivätoimia ovat muun muassa kirjalliset kysymykset, lakialoitteet ja talousarvioaloitteet. Lukemattomiin aloitteisiin olen laittanut nimeni yhdeksi allekirjoittajaksi. Alla on luettelo omista kirjallisista kysymyksistäni ja kahdesta talousarvioaloitteesta:

KIRJALLISET KYSYMYKSET:

1.  KK 452/2011 vp

Kirjallinen kysymys: 4G-verkon käyttömahdollisuuksien varmistaminen
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 452/2011 vp

2.  KK 415/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Fortumin ydinvoimalan toiminnan turvaaminen Loviisassa
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 415/2011 vp

3.  KK 383/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Yleisradion ja FST5-kanavan rahoitus
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 383/2011 vp

4.  KK 351/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Saamenkielisten uutisten lähetysaika Ylen TV-kanavilla
(Hirvisaari, James /ps)          

Keskeiset asiakirjat: KK 351/2011 vp

5.  KK 308/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Työllistyneiden maahanmuuttajien epätasa-arvoinen kohtelu
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 308/2011 vp

6.  KK 307/2011 vp

Kirjallinen kysymys: Biokaasun käytön edistäminen liikenteessä
(Hirvisaari, James /ps)

Keskeiset asiakirjat: KK 307/2011 vp

TALOUSARVIOALOITTEET:

1.  TAA 79/2011 vp

Talousarvioaloite: Määrärahan osoittaminen Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen
(Hirvisaari, James /ps ym.)

Keskeiset asiakirjat: TAA 79/2011 vp

2.  TAA 78/2011 vp

Talousarvioaloite: Määrärahan osoittaminen Kopsuontien (mt 3132) peruskorjauksen jatkamiseen
(Hirvisaari, James /ps ym. )

Keskeiset asiakirjat: TAA 78/2011 vp

Asiakirjat löytyvät eduskunnan internet-sivuilta.

Myös media seuraa tarkasti kansanedustajien tekemisiä. Median kohtaaminen on yksi osa kansanedustajien työnkuvaa. Median kautta informaatio välittyy kansalaisille. Valitettavasti lehtikirjoittelu on liian usein sensaatiohakuista ja suorastaan epäreilua viestintää. Jokainen edustaja kuitenkin luo itselleen sopivat suhteet toimittajiin. Itse olen asettanut tiukat rajat esiintymiselleni julkisuudessa. En suostu toimimaan lehtimiesten ehdoilla. Siitä huolimatta medianäkyvyyttä on ollut kohdallani enemmän kuin riittävästi.

Olen kritisoinut mediaa ankarasti ihan tarkoituksella. Ja ihan tarkoituksella olen käyttänyt voimakasta ja värikästä kieltä, jotta asiaani tartuttaisiin. Sanomani on noussut julkisuuteen, ja viestini on mennyt perille. Olen halunnut ravistella mediakenttää, ja toivottavasti sillä on ollut edes jonkinlaista vaikutusta journalismin laatuun. Mediakritiikki oli myös vaaliohjelmassani.

Samoin en ole ollut henkilökohtaisella tasolla erityisen pahoillani maahanmuuttopolitiikan kritiikistäni syntyneestä oikeuskäsittelystä. Olen halunnut nostattaa keskustelua sananvapaudesta ja muka kielletyistä aiheista. Vaikka olenkin sitä mieltä, että kyseinen keskustelu ei kuulu oikeussaleihin, prosessi on jo nyt tehnyt tehtävänsä. Osallistuminen yhteiskunnallisiin keskusteluihin on kaiken kaikkiaan tärkeä osa kansanedustajan tehtävänkuvaa.

Linja pitää.

jameshirvisaari.com