Perussuomalaisten ratkaisuehdotuksia eurokriisiin

Perussuomalaisia on arvosteltu eurokriisissä siitä, että me vain moitimme hallitusta emmekä tarjoa omia vaihtoehtojamme. Niitä on kyllä esitetty ja muistin virkistykseksi haluan itsekin tässä blogissani kertoa puolueemme linjauksista:

1. Meidän on lopetettava pankkien ja sijoittajien pelastaminen

Suomen on laitettava piikki kiinni heti. Maamme riskit ovat jo tässä vaiheessa tavattoman suuret. Riskien koko on vähintään 35 miljardia euroa (14.12. Helsingin Sanomat laski Suomen takaus- ja lainasitoumusten kokonaispotiksi peräti 51,6 miljardia). Summa on puolet valtion velasta ja se kasvaa jatkuvasti, jo pelkästään siksi, että Suomi on Euroopan keskuspankin jäsen.

Suomi ei ole aiheuttanut eurokriisiä. Maamme on noudattanut yhteistä vakaus- ja kasvusopimusta. Suurimpia syyllisiä ovat Saksa ja Ranska, jotka rikkoivat sopimusta, sekä kyseisten maiden pankit, jotka lainasivat vastuuttomasti rahaa ongelmamaille. Myöhemmin valtiot estivät Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyn, joka olisi pitänyt tehdä heti 2010 Kansainvälisen valuuttarahaston johdolla.

Ei voi olla niin, että ensin sijoittajat ja pankit käärivät kymmenen vuoden ajan isot voitot omiin taskuihinsa ja ongelmien tullessa tappiot maksatetaan veronmaksajilla. Tähän mennessä ylivelkaantuneiden valtioiden hätärahoituksella on huolehdittu ainoastaan siitä, että sijoittajat ovat saaneet vanhat saatavansa takaisin täyteen arvoon.

Tällä hetkellä Suomi on hallituksen johdolla lähdössä kalliiksi käyvään ikiliikkujaan, joka toimii niin, että "jokin euromaa – esimerkiksi Suomi – saa maksaa toisen maan – esimerkiksi Kreikan – velkoja, kunhan maksaa ensin takuumaksun siitä että saa maksaa". Sitten laitetaan "Kreikka maksamaan Suomen takuumaksu, jolla Suomi maksaa Kreikan velat, joista Kreikka maksaa Suomelle takuut, joilla Suomi maksaa Kreikan velat, joilla Suomi… ja niin edelleen". (Jukka Ukkola, Suomen Kuvalehti 47/2011.)

2. Kriisimaiden velkoja on leikattava

Jos velkoja ei leikata, kriisimailla ei ole mitään toivoa päästä jaloilleen. Niillä ei ole mitään talouskasvun lähdettä, joka mahdollistaisi verotulojen tarpeellisen nousun. Jos velkoja ei leikata, veronmaksajien lasku vain kasvaa jatkuvasti ja sitä kautta kriisi pitkittyy entisestään.

3. Jatkorahoitus pitää hoitaa vain IMF:n kautta

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on normaali tällaisen kriisirahoituksen kanava. Sillä on kokemusta ja uskottavuutta. Euromaiden poliitikoilla ei ole niistä kumpaakaan. Kaikki euroeliitin päätökset ovat ideologisia ja sisäpoliittisia, eivät taloudellisia. Sarkozy, Merkel, Barroso, Rehn ja kumppanit yrittävät vain ostaa lisäaikaa pelastaakseen oman poliittisen uransa. Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse tällaiseen projektiin osallistua.

IMF pakottaisi maat velkajärjestelyyn, jota nyt tarvitaan. Toki IMF:n osallistuminen maksaa myös, mutta sen kautta Suomen osuudet olisivat kohtuullisen pienet, sillä mukana olisivat kaikki valuuttarahaston jäsenmaat, myös Yhdysvallat.

4. ERVV:n "vivuttaminen" on torjuttava

Vivuttaminen merkitsisi sitä, että veronmaksajien riskit moninkertaistettaisiin. Tämä on sekä typerää että äärimmäisen vaarallista. Jos euroalue lähtee vivuttamisella pelastamaan Italiaa ja Espanjaa, Suomen valtion velka on pian kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

5. Eurobondeille selvä EI

Eurobondit eivät ratkaise mitään. Niillä ei kriisiä saada ratkaistua. Yhteiset velkakirjat on puhtaasti poliittinen tavoite ja osa liittovaltiokehitystä.

Suomelle eurobondit olisivat taloudellinen katastrofi. Ne lisäisivät vastuitamme tuomatta mitään ratkaisua. Velkamme korot vain kasvaisivat merkittävästi.

Voi kuulostaa kliseeltä, mutta Suomi elää tällä hetkellä hyvin ratkaisevia aikoja. Toivon, että mahdollisimman moni kansalainen voisi ymmärtää, miten kalliiksi nyt tehtävät virheratkaisut maallemme käyvät. On surullista katsoa, kuinka kokoomus hännystelijöineen ajaa maatamme talouskurimukseen vain siksi, että he eivät voi myöntää virheitään ja kääntyä pois väärältä tieltä.