*

James Hirvisaari - Suomi on suomalaisten maa Kansanedustaja. Suora ja lahjomaton.

Vesiliikennejuopumus

Arvoisa puhemies,

Meille on tarjottu hyväksyttäväksi hallituksen esitys, jonka mukaan vesiliikennejuopumuksen promillerajaa lasketaan - mutta vain ammattiliikenteessä. Huviveneitä voisi sen sijaan edelleenkin ajella selkeässä humalatilassa. Sisäministeriön poliisiosasto ja rajavartio-osasto sekä liikkuva poliisi ja venepoliisi ovat kuitenkin lausunnoissaan toista mieltä ja kannattavat promillerajan laskua.

Näyttää siltä, että esityksessä kaikki mahdolliset keinot on käytetty sen todistelemiseksi, että veneen ohjaaminen juovuksissa ei ole tilastollisesti vaarallista. Meille yritetään vakuuttaa, että ainoastaan ammattiliikenteessä tarvitaan selvin päin olevia venekuskeja, ja statistiikan lukuja - mielestäni hieman tarkoitushakuisesti - tulkitsemalla pyritään osoittamaan, että ei veneilystä pienessä sievässä ylipäätäänkään ole vaaraa. Ja jos onkin, niin sen pois kitkeminen on muka liian kallista.

Hyvin omituinen on minusta hallituksen esityksessä maininta, että ”rikoslaki ei ole informaatio-ohjauksen väline”. Eli tässä tapauksessa lain mahdollisia vaikutuksia yleiseen mielipiteeseen ei saa ottaa huomioon silloin, kun halutaan varmistaa, että varakkaat huviveneilijät ja rannikkovesien äänestäjät varmasti saavat jatkossakin ohjailla jahtejaan humaltuneina. Mutta silloin, kun esimerkiksi jokin mielipide ravistelee kaksinaismoralistien maailmankuvaa, vaaditaan heti lainsäätäjiä tarttumaan toimeen ja halutaan lain nimissä opettaa ihmisille, mikä on oikein ja mikä väärin.

 

Arvoisa puhemies,

Joka 5. vesiliikenteessä puhallutettu on alkoholin vaikutuksen alainen, ja näistä joka 4. puhaltaa 0,5-0,99 promillen lukemat. Ja kaksi sadasta veneilijästä ylittää nykyisen ruorijuopumusrajan.

Vajaan yhden promillen alkoholipitoisuus veressä ei ole mikään nopeasti ohi menevä olotila, joka syntyy kulauksesta kuohuviiniä. Se on ihan selkeällä suomenkielellä KÄNNI, johon ruotsinkielisilläkin mahtuu aika monta “Helan gåria”. Ja tämä esitys on nyt hallituksen viesti Suomen kansalle, että aikamoisessa tuiskeessa voi huoletta edelleenkin ajella vaikkapa pikavenettä.

Ihmiselämän hintakin tulee tässä yhteydessä määritellyksi. Oikeusministeriön mukaan promillerajan yleisestä laskemisesta seuraisi kustannuksia arviolta 0,5-0,7 miljoonaa euroa. Ja sitä sitten pidetään liian suurena hintana mahdollisesti saavutettavista ihmishenkien säästöistä. Poliisihallituksen mukaan promillerajan alentaminen ei aiheuttaisi lisäresurssitarvetta, jos valvontaa ei lisätä. Eihän maanteilläkään valvota vain suuria ylinopeuksia, vaan puututaan myös lievempiin tapauksiin. Tämä periaate on mielestäni sovellettavissa myös tähän ruorijuopumusasiaan. Venepoliisin kaipaamat 25 tarkkuusalkometriä ei ole sekään mielestäni liikaa vaadittu. Ei tämmöinen kysymys saa olla rahasta kiinni.

Esitys painottaa, että venekantaan suhteutettuna veneliikenteessä kuolleiden määrä olisi laskenut 90%. Kuitenkin Suomessa on Trafin tilastojen mukaan koko 2000-luvulla kuollut keskimäärin 50 ihmistä joka vuosi. Vuonna 2010 kuolleita oli kuitenkin keskiarvoa huomattavasti enemmän eli 64 ihmistä ja viime vuonna 55 ihmistä. Ja noissakin luvuissa vuoden 2011 viimeisten kolmen kuukauden aikana vesiliikennekuolemia oli jälleen reilusti enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Tilasto on niin kuin se luetaan. Lieneekö oikeusministeriölle todellakin samantekevää, että yli 50 ihmiselämää päättyy joka ikinen vuosi vesiliikenteessä? Ja yli 50 prosentissa noista kuolemantapauksista onnettomuuden osatekijänä oli alkoholi. Noin puolet tapauksista koskee soutuveneilyä, mikä laittaa miettimään, pitäisikö lain ulottua myös muihin kuin moottorikäyttöisiin veneisiin, kuten sisäministeriön poliisiosasto ehdottaa. Onhan vaaraa aiheuttava tankojuoppous polkupyörälläkin laitonta. Umpikännissä seilaava soutuveneilijä aiheuttaa takuuvarmasti vakavaa vaaraa ainakin itselleen. Tämän asian jätän vain pohdittavaksi.

 

Arvoisa puhemies,

On huomattava, että liikkuva poliisi kannattaa promillerajan laskemista 0,5 promilleen, ja vesiliikennettä valvovan venepoliisin mukaan yleinen promillerajan laskeminen olisi tarpeellinen, koska se parantaisi turvallisuutta ja veneilykulttuuria ja aivan ilmeisesti aiheuttaisi hukkuneiden määrän vähenemisen.

Vesiliikenteen kuolemantapauksista vuonna 2010 vain YKSI tapahtui ammattiliikenteessä. Suurimmassa osassa varustamoista on jo nyt NOLLATOLERANSSI ammatikseen moottorialusta ohjaavien alkoholin käytölle työaikana.

Humalassa ajetaan siis huviveneitä. Siellä tarvitaan sekä valistusta että valvontaa, eikä vesiliikenteen turvallisuus parane yhtään sillä, että veneen kuljettaminen juopuneena kielletään vain ammattiveneilijöiltä.

Suomessa on vesilläliikkumisen suhteen aivan järjetön alkoholikulttuuri, ja minun on todella vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa sitä vahvistaa. Muissa pohjoismaissa promilleraja on laskettu samalle tasolle muiden moottoriajoneuvojen kanssa.

Nopealla veneellä pääsee yhtä lujaa kuin autolla. Humalassa arviointikyky heikkenee. Lainsäätäjällä on tässäkin tapauksessa vastuu kertoa kansalaisille, mikä on oikein ja mikä on VÄÄRIN ja mikä on laitonta ja mikä on sallittua.

Humalassa veneen ajaminen on yksiselitteisesti VÄÄRIN. Asiantuntijat sanovat, että veneliikenteen kuolemantapaukset voitaisiin ehkäistä lähes kokonaan. Riittäisi, että veneessä olijoilla olisi liivit päällä ja pullo korkattaisiin vasta kun venematkat on tehty.

 

Arvoisa puhemies,

Minulla itselläni on nopea moottorivene, ja juuri sen vuoksi haluankin kantaa vastuuni ja vaatia vesiliikenteen turvallisuuden lisäämistä laskemalla yleinen promilleraja 0,5:een. Venettä ajaessa kaikkien aistien on oltava valppaina, ja omasta mielestäni tuokin raja on liian korkea. Tilanteet muuttuvat nopeasti, pienet kanootit ja soutuveneet tulevat eteen yllättävän nopeasti, kun vauhti on esimerkiksi 70 km tunnissa. Huonolla kelillä ja kovassa aallokossa tarvitaan ohjaamiseen erityistä tarkkuutta. Jokainen alkoholin aiheuttama onnettomuus on vääryyden tekemistä uhreille ja heidän omaisilleen, ja siitä johtuvan vaaratilanteille altistamisen on oltava myös laitonta. Tässä asiassa tilastotiede on turhaa kikkailua.

Puoleenkin promilleen saa jonkin ryyppylaulun laulaa, eli tässä ei olla nyt aivan nollalinjaa vaatimassa. Mutta kun nyt kerrankin ihan konkreettisesti puhutaan vastuullisesta vallankäytöstä, haluaisin sitä vastuullisuutta myös hallitukselta ja koko eduskunnalta peräänkuuluttaa. Mielestäni on PALJON tärkeämpää säästää edes yksi ihmishenki kuin pitää huolta veneilevän kansanosan oikeudesta iloisesti ryypätä veneretkillään.

Lakivaliokunnan lausunnossa on paljon hyviä pointteja, joilla viitataan mahdollisuuteen muuttaa lainsäädäntöä myöhemmässä vaiheessa. Yksi sellainen on kevennetty menettely, joka tarkoittaisi esimerkiksi rikesakkoa lievissä ruori- tai rattijuopumustapauksissa, esimerkiksi 0,2-0,5 promillen rajoilla. Mutta jos promillerajaa ei nyt tässä yhteydessä alenneta, asia jää takuuvarmasti roikkumaan pitkäksi aikaa. Sen takia JUURI NYT on mielestäni sopiva hetki ja tilaisuus tehdä lainsäädäntöön tärkeä muutos turvalliseen suuntaan.

 

Arvoisa puhemies,

Tulen lakiehdotuksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen, mikä tarkoittaa sitä, että vesiliikennejuopumuksen yleinen raja lasketaan 0,5 promilleen.

 

(Puhe eduskunnassa 30.5.2012)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Poiminnat